Ensimmäinen omituisuus on, että STM:n piti tällainen Selvitys väestön kasvosuojusten käytöstä COVID-19-epidemian leviämisen ehkäisyssä ylipäätään teettää. Totta kai on tärkeää, että kansalaisiin vaatimuksia kohdistavat päätökset perustuvat punnittuun tietoon, mutta se tieto ei todellakaan ollut uuden kotimaisen selvityksen varassa. Googlaa evidence of face mask effectiveness ja saat 31 500 000 linkkiä!
STM:n tilaaman selvityksen lopputulos sinetöitiin oikeastaan jo silloin, kun tarkastelusta suljettiin ulos kaikki terveydenhoidon toimintaympäristöt ja päätettiin hyväksyä ainoastaan kertakäyttöisten kirurgisten suu-nenäsuojaimien käyttöä koskevat järjestelmälliset kirjallisuuskatsaukset ja satunnaistettujen vertailukokeiden (Randomised controlled trials, RCT) tulokset. RCT [etenkin kaksoissokkotutkimuksena] on tietenkin nk. kultastandardi, mutta tutkittaessa suojausvälineiden tehoa äkkiä puhjenneen hengenvaarallisen epidemian yhteydessä, se on mahdoton vaatimus jo yksin tutkimuseettisistä syistä [samasta syystä en löytänyt satunnaistettuja vertailukoetuloksia myöskään esim. kallovammojen ehkäisemisestä rakennustyöntekijöiden tai polkupyöräilijoiden kypärien käytämisellä, mutta enpä ole nähnyt kenenkään kiistävän kypärien hyödyllisyyttä tällä perusteella]. Niinpä STM:n tilaamaan selvitykseen lopulta hyväksytyt RCT tutkimukset kohdistuivat yleisten hengitystieinfektioiden tartuntoihin, joista kansalaiset eivät yleensä kanna kovin suurta huolta, ja joiden kohderyhmät koostuivat saudi-arabialaisista pyhiinvaeltajista ja Michiganin yliopiston asuntolan opiskelijoista. Voidaan perustellusti kysyä miten vertailukelpoisia tai edustavia nämä tutkimusasetelmat ovat suomalaisten covid-epidemialta suojautumisen kannalta.
Selvityksen kappaleen (3.2) ja taulukon (5) kasvosuojusten turvallisuus alle oli koottu seuraavia koettuja haittoja, yleinen epämukavuus, vaikeus hengittää, kuumuus, kosteus, sosiaalisen kanssakäymisen rajoittaminen, silmälaisen sumeneminen. Turvallisuuteen näistä liittäisin ehkä silmälasien sumenemisen [jonka olen kokenut itsekin].
Järjestelmällisistä kirjallisuuskatsauksista Fysikaaliset interventiot hengityselinvirusten leviämisen katkaisemiseksi tai vähentämiseksi olennaisin SARS-CoV-2 infektion näkökulmasta lienee Cochrane Review vuodelta 2011, johon STM:n tilaamassa maskiselvityksessäkin viitataan. Tämä yhdentoista kirjoittajan (Aasiasta, Amerikasta, Australiasta ja Euroopasta) 123-sivun mittainen Review perustuu 3775 artikkeliin, joista valittiin 67 tiukat tieteelliset kriteerit täyttävää tutkimusta [satunnaistettua vertailukoetta (RTC), kohortti-, tapaus-verrokki- ja aikasarjatutkimusta]. Maskien ja hengityssuojaimien vaikutustutkimuksia, jotka otettiin mukaan meta-analyyseihin, oli 8. Ne olivat kaikki tapaus-verrokkitutkimuksia ja koskivat nimenomaan v. 2002-2004 SARS-CoV epidemiaa Kiinassa, Vietnamissa, Hong Kongissa ja Singaporessa. Myös meta-analyysiin hyväksytyissä tutkimuksissa oli ongelmia, jotka selittyvät epidemian lyhyydellä (8 kk), kokonaisuudessaan pienellä SARS-tapausten määrällä (8000) ja korkealla tappavuudella (10%), joten satunnaistetut vertailukokeet oli jo eettisistä syistä poissuljettu. Cochrane Reviewin meta-analyysin johtopäätös oli, että yksittäisistä suojausmenetelmistä parhaan tuloksen antoi FFP2 hengityssuojain [vastaava amerikkalainen standardi N95] (OR = 0,17), jota seurasivat nenähuuhtelu, [kirurginen] maski, suojakäsineet (0,30…0,32), ja tiheä käsien peseminen (0,54).
Vastatakseen COVID-19 epidemian yhteydessä uudelleen esiin nousseisiin väitteisiin kasvomaskien hyödyttömyydestä ja jopa haitallisuudesta Lancet julkaisi 20.3. kommentin Rational use of face masks in the COVID-19 pandemic. Sen johtopäätös on:
Hallitusten ja kansanterveysvirastojen tulee antaa järkeviä suosituksia asianmukaisesta kasvosuojusten käytöstä täydentämään suosituksia muista ehkäisevistä toimenpiteistä, kuten käsihygieniasta. WHO suosittelee tällä hetkellä, että ihmiset käyttävät kasvosuojusta, jos heillä on hengitysoireita tai jos he hoitavat oireilevaa henkilöä. Ehkä olisi myös järkevää suositella karanteenissa oleville ihmisille kasvosuojusta, jos heidän on poistuttava kodistaan oireettoman tai presymptomaattisen leviämisen estämiseksi. Lisäksi haavoittuvassa asemassa olevien väestöryhmien, kuten ikääntyneiden ja sellaisten, joilla on taustasairaus, tulisi käyttää kasvosuojusta, jos niitä on saatavana. Kasvosuojusten yleistä käyttöä voitaisiin harkita, jos niiden saatavuus on riittävä. Samanaikaisesti kiireellinen tutkimus kasvosuojusten suojaamisen kestosta, toimenpiteistä kertakäyttöisten suojusten elinkaaren pidentämiseksi ja uudelleenkäytettävien maskien kehittämistä tulisi rohkaista.
Toukokuun 12 päivänä 19 tutkijaa 7 maasta julkaisi maailman eniten siteeratussa tiedelehdessä PNAS (Proceedings of the National Academy of Sciences) katsausartikkelin Face masks against COVID-19: an evidence review. Jälkimmäinen käy läpi 104 eri puolilla maailmaa tehtyä tutkimusta, ja sai muutamassa viikossa 48 726 lukijaa. Se päätyy suositukseen:
Kirjallisuuskatsaus tarjoaa todisteita jotka suosivat kasvosuojusten laaja-alaista käyttöä lähdekontrolliin [viruksen] yhteisössä leviämisen vähentämiseksi: myös ei-lääketieteelliset maskit käyttävät materiaaleja, jotka suodattavat riittävän pieniä [mikro]pisaroita; ihmiset ovat tartuttavimpia tartuntaa seuraavalla alkujaksolla, jolloin on yleistä, että oireita on vähän tai ei ollenkaan; ei-lääketieteelliset maskit ovat olleet tehokkaita vähentämään influenssan leviämistä; ja paikoissa sekä aikajaksoissa, joissa maskin käyttöä on vaadittu tai se on laajalle levinnyt, taudin leviäminen on osoittautunut huomattavasti vähäisemmäksi.
Käytettävissä olevat todisteet viittaavat siihen, että muiden kuin lääketieteellisten naamioiden lähes kattava käyttöönotto julkisessa tilassa yhdessä täydentävien kansanterveystoimenpiteiden kanssa voi menestyksellisesti alentaa tarttuvuuusluvun Reff -arvon alle 1: een, mikä vähentää taudin leviämistä, kun tällaisia toimenpiteitä jatketaan. Taloudellinen analyysi viittaa siihen, että kasvosuojuksen käytön tuottama säästö voi olla tuhansia dollaria henkilöä ja kasvosuojusta kohden.
Maailman todennäköisesti arvovaltaisin tiedejulkaisu, Science, julkaisi 27.5. Perspective artikkelin: Reducing Transmission of SARS-CoV-2. Sen yhteenveto on lyhimmillään seuraava:
Maskit ja testaaminen ovat välttämättömiä estämään aerosolien ja [mikro]pisaroiden asymptomaattista levittämistä.
Epidemiologisen datan perusteella maat, jotka ovat tehokkaimmin vähentäneet COVID-19: n leviämistä, ovat ottaneet maskit yleiseen käyttöön, mukaan lukien Taiwan, Hong Kong, Singapore ja Etelä-Korea. Taistelussa COVID-19: ää vastaan Taiwan (väkiluku 24 miljoonaa, ensimmäinen COVID-19-tapaus 21.1.) ei toteuttanut lockdownia pandemian aikana, mutta silti siellä on ollut vain 441 sairaustapausta ja 7 covid-kuolemaa (21.5.). Sitä vastoin New Yorkin osavaltiossa (väkiluku ~ 20 miljoonaa, ensimmäinen COVID-tapaus 1.3.) oli enemmän tapauksia (353 000) ja kuolemia (24 000). Aktivoimalla nopeasti SARS-puhkeamisen jälkeen luodun epidemian vastaussuunnitelman, Taiwanin hallitus toteutti joukon ennakoivia toimenpiteitä, joilla estettiin onnistuneesti SARS-CoV-2: n leviäminen, muun muassa perustamalla tammikuussa epidemian komentokeskuksen, joka nynyisiä kommunikaatiotekniikoita hyödyntäen havaitsee ja jäljittää tartunnan saaneet potilaat ja heidän läheiset kontaktinsa, sekä mikä tärkeintä, vaatimalla ihmisiä käyttämään maskeja julkisissa paikoissa. …. silmiinpistävä ero käytettävien naamioiden saatavuudessa ja laajassa käyttöönotossa vaikutti todennäköisesti COVID-19-tapausten pieneen määrään.
Myöhemmin, 1.6. julkaisi 41 tutkijaa 10 maasta Lancetissa artikkelin Physical distancing, face masks, and eye protection to prevent person-to-person transmission of SARS-CoV-2 and COVID-19: a systematic review and meta-analysis, joka perustuu 216 tutkimuksen tuloksiin. Kirjoittajat tiivistävät seuraavasti.
Käytettävissä olevaan tutkimusnäyttöön perustuvat johtopäätökset.
Infektioriski riippuu suuresti etäisyydestä yksittäiseen tartunnan saaneeseen sekä käytetyn kasvonaamarin ja silmäsuojan tyypistä. Poliittisesta ja kansanterveydellisestä näkökulmasta nykyisellä vähintään 1 m fyysisen etäisyyden politiikalla on huomattava suojavaikutus, ja 2 m etäisyydet voisivat olla vielä tehokkaampia. Tämä tieto auttaa myös altistumisen määritelmän yhdenmukaistamista (esim. 2 m säteellä tartunnan saaneesta), jolla on merkitystä kontaktien jäljittämiselle.
Terveydenhuollon työntekijöitä ajatellen havainnot viittaavat siihen, että FFP2/3-hengityssuojaimet tarjoavat tehokkaamman suojaan viruksen leviämiseltä kuin kirurgiset maskit. Sekä FFP2/3 että kirurgiset maskit suojaavat paremmin kuin yksikerroksiset maskit. Silmien suojaus saattaa myös parantaa suojan tasoa huomattavasti.
Maallikoiden osalta on vahva näyttö siitä, että yli 1 m etäisyys suojaa tehokkaasti ja että myös kasvomaskit suojaavat muissakin kuin terveydenhuollon olosuhteissa, sekä kertakäyttöiset kirurgisilla maskit, että uudelleen käytettävät 12–16-kerroksiset puuvillamaskit, vaikka suuri osa näytöstä on saatu maskien käytöstä kotitalouksissa ja sairaustapausten yhteydessä. Silmien suojausta on tyypillisesti aliarvioitu ja se voi olla tehokas yhteisöllisissä olosuhteissa. Mikään interventio, vaikka sitä käytettäisiinkin oikein, ei tarjoa täydellistä suojaa tartunnalta. Muita perustoimenpiteitä (esim. käsihygienia) tarvitaan edelleen fyysisen etäisyyden ja kasvonaamarien sekä silmäsuojauksen käytön lisäksi.
PNAS julkaisi 11.6. uuden analyysin Identifying airborne transmission as the dominant route for the spread of COVID-19 kasvomaskien merkityksestä COVID-epidemian rajoittamisessa Wuhanissa, Lombardiassa ja New Yorkissa.
Tutkimuksen johtopäätös on, että kasvomaskien käyttö julkisessa tilassa on tehokkain tapa estää [COVID-19] tarttumista, ja tämä halpa käytäntö, yhdessä samanaikaisen sosiaalisten etäisyyksien pitämisen, karanteenien ja kontaktien jäljittämisen edustaa todennäköisintä mahdollisuutta pandemian pysäyttämiseksi. Tämä tulos myös korostaa sitä tosiasiaa, että terve tiede on välttämätön tuki päätöksenteolle niin nykyisessä kuin tulevissakin kansanterveyttä uhkaavissa pandemioissa.
Nämä katsaukset ja suositukset eivät suinkaan kata kaikkia uusimpia tutkimustuloksia maskien ja hengityssuojaimen käyttökelpoisuudesta hengenvaarallisten infektioiden torjunnassa, mutta ne riittänevät tällä kertaa.
STM:n teettämää Kasvosuojusselvitystä (29.5.) seurasi nopeaan tahtiin ensin Hetemäen työryhmän tueksi asetetun Valtioneuvoston COVID-19 tiedepaneelin (1.6.) suositukset:
Julkisilla paikoilla tai joukkoliikennevälineissä käytetään (ehkä tartuntatautitilanteesta alueella riippuen) maskia … Hengityssuojat oikein käytettyinä suojaavat tartuttamasta muita, ja niitä on syytä pitää yhtenä torjuntakeinona ihmisjoukoissa, erityisesti vanhusten ja riskiryhmien parissa.
Pari päivää myöhemmin 3.6.) julkaistiin uusi Eroonkoronasta.fi ryhmän kirje [Maskien käyttö on hyödyllinen ja vaikuttava keino koronaepidemian tukahduttamiseksi], jonka nimi kertonee riittävästi sen johtopäätöksistä ja suosituksista.
Ainoaksi selitykseksi STM:n ja hallituksen itsepintaiselle sinnikkyydelle maskien käytön torjumiseksi jää, että STM ei kykene millään perääntymään maaliskuisesta tiedotteestaan, jossa se selitti kasvomaskien olevan hyödyttömiä ja mahdollisesti jopa haitaksi koronaepidemian leviämisen torjunnassa, kun sen olisi pitänyt kertoa rehellisesti, että kasvomaskeja on maassa koronaepidemian aiheuttaman äkilliseen tarpeeseen huolestuttavan vähän ja niitä pitäisi nyt säästää ensisijaisesti terveyden-, vanhusten- ja sairaanhoidon työntekijöille. Tämä on kuitenkin aivan eri asia kuin se vähentävätkö kasvomaskit viruksia kantavien mikropisaroiden kulkeutumista sairaalta terveelle, tai että ne jopa uhkaisivat erityistä ammattikoulutusta vailla olevien maallikkokäyttäjiensä turvallisuutta. Kyllä, ne ovat epämukavia, mutta totta kai ne vähentävät riskejä – tämä on ainoa syy niiden käyttöön sairaaloissa ja hoitotilanteissa. Kun maskien saatavuus ei ole enää ongelma, niiden yleisen käytön torjumiseen ei ole enää perusteita.
STM:ssa vallitsevista asenteista kertoo, ja korvissani todella särähti, kun Tuija Kumpulainen vastasi STM:n ja THL:n tiedotustilaisuudessa 4.6. klo 10:00 Iltalehden kysymykseen STM:n maskien käytölle kielteisen kannanotton perusteista:
Olisihan vaihtoehto tietenkin ollut [maskien käytön] kieltäminen, mutta näin ei kuitenkaan tehty.
Ihan lopuksi Heli Laaksosen vinkki: Pyyr antteks vast viimeses häräs, mut sillo ain.
Tuo ”Face masks against COVID-19: an evidence review” on preprintti. Se on ilmeisesti PNASissa arvioitavana, mutta sitä ei ole julkaistu, ainakaan vielä.
Kiitos tarpeellisesta huomautuksesta. Olen itsekin hieman ymmällä artikkelin statuksen suhteen: Se on julkaistu, mutta sitä ei todellakaan ole vertaisarvioitu. Sitaatio-ohje on: Howard, J.; … ; Rimoin, A.W. Face Masks Against COVID-19: An Evidence Review. Preprints 2020, 2020040203 (doi: 10.20944/preprints202004.0203.v2). Se on jo ladattu yli 50 000 kertaa ja siihen on myös viitattu 21 tieteellisessä artikkelissa. Saan ilmoituksen kun vertaisarvioitu versio julkaistaan. Korjaan viittauksen tekstissäni.
Nyt 26.1.2021 se on julkaistu PNASissa: https://www.pnas.org/content/118/4/e2014564118
Kiitos ahkeroinnista Matti-ystävä. Ilman muuta hallituksen pitää suosittaa maskin käyttöä meille riskiryhmäläisille ja kaikille julkisissa kulkuvälineissä ja julkisilla paikoilla, sisätiloissa. Terkkuja, Kajtsu Kaj Husman, professor, MD,PhD,M.Sc(Can) Työ ja Kyky +358500671006 kajhusman16@gmail.com
Kiitos kannustuksestasi ja rohkaisustasi Kaitsu, kuten niin monta kertaa aikaisemminkin. Tämän illan (5.6.) TV-uuutisissa WHO esitti aivan vastaavan suosituksen. Aika työlästä on yrittää ymmärtää miksi asia on STM:lle niin vaikea.
WHO:n päivitetyt ohjeet: https://www.who.int/emergencies/diseases/novel-coronavirus-2019/advice-for-public/when-and-how-to-use-masks
Kiitos Sivulliselle. Sain tietää WHO:n päivitetyistä ohjeista TV:n iltauutisista vain tunteja blogini julkaisemisen jälkeen ja lisään viittauksen myös itse blogitekstiin.
Kiitos, erinomainen analyysi. Olen lukenut itse kaikki STM:n selvitykseen hyväksytyt jutut ja hämmästyin, kuin useamman jutun osalta STM: selvityksen johtopäätös oli negatiivinen, vaikka itse jutussa todettiin kokonaishyötyä kuitenkin olevan. Mielestäni siis olivat lukeneet rivien välistä tuoden esille vain seikkoja, jotka puoltavat ajatusta, ettei niistä ole hyötyä, The Lancetin juttu oli meta-analyysi ja siten kyseessä objektiivisia lukuja. Selvityksessä ei ollut tehty lainkaan meta-analyysiä. Hesarin jutussakaan eilen ei ollut tätä tidettu. Meta-analyysin voima on aivan erilainen kuin subjektiivisiin tulkintoihin perustuvan katsauksen. Kaksi työryhmää voi päätyä samoista jutuista aivan erilaisiin johtopäätelmiin ilman meta-analyysiä. Meta-analyysi antaa oikein tehtynä raakoja lukuja, jotka kertovat hyödyn/ haitan ja luottamusvälit.
Oletuksesi syistä voi olla myös totta. Eivät kehtaa korjata maaliskuussa sanottua. Mielenkiintoista on nyt myös eräänlainen ristiriita myös Tartuntatautilain kanssa. Tartuntatautilain mukaan THL:n ja myös STM:n tulee noudattaa WHO:n linjaa? Rikkooko STM nyt siis myös Tartuntatautilain periaatteita? Laissa kirjoitetaan myös suojavälineiden kustantamisesta valtion varoin. Mutta siellä on myös kohta, mikä mahdollistaa sen, että ne hankitaan itse. Tarvittaessahan voidaan kirjoittaa vaikka lisävirke vastaisuuden varalle.
Maskien käytön tarve vähenee sitä mukaa kun taudin esiintyminen pienenee. Miksi ei vedottu siihen ja otettu vaikka lisäaikaa?
Selvityksen löhtökohta oli täysin väärä kuten totesit. Ei tällaista tutkita RCT-asetelmalla. Maskeja on käytetty rakennustymailla ja teollisuudessa iät ajat. Usein samaa useita kertoja, eikä ole näyttöä suurista haitoista. Etäisyysrajoista ei ole tehty satunnaistettua tutkimusta (ei voisikaan) ja silti suositellaan. Kösien pesusta väestötasolla ei ole tehty RCT:tä ja silti suositellaan. Molemmat auttavat ja laboratoriotutkimukset tukevat – kuten maskienkin osalta.
Ei taida löytä paljon muita kuin kansliapäällikkö ja STM:n tutkimuksen tekijät, jotka vastustavat asiaa itsepintaisesti. Samalla he aliarvioivat ikävällä tavalla suomalaisia. Ovatko suomalaiset heidän mielestään väestötasolla todella niin paljon osaamattomampia kuin muualla, että eivät osaisi laittaa maskia kasvoilleen. Tällaiset sanonnat ovat halventavia .. kuten että olisi voitu kieltääkin !! Ja antaa poliisille oikeus sakottaa jokaista maskien pitäjää… haloo.
Laskuvarjon hyödyllisyyttäkään ei ole tutkittu hypättäessä lentokoneesta. Silti sen uskotaan parantavan henkiin jäämistä. Siitä on myös runsaasti empiiristä, kokeellista näyttöä. Lääkeaineista ja kirurgisista toimenpiteistä on tehtävä aina satunnaistettuja tutkimuksia ja niihin satunnaistetut asetelmat sopivat hyvin.
Tässä maskiskandaalissa Suomessa on kyse joko puoluepolitiikasta tai kehtaamattomuudesta myöntää omat virheensä. Kulmuni erosi ministeriyydestään paljon mitättömämmän asia takia. Oli käyttänyt veronmaksajien rahoja väärin. Hän oli kuitenkin jo ilmoittanut maksavansa kaiken itse ja palauttavansa rahat. Se oli jo suuri teko ja rohkeata. Toivoisi samanlaista selkärankaa myös STM:stä.
En tiedä, miksi Suomessa on niin vaikea myöntää virheitä. Minusta tällaisessa tilanteessa virheitä ei voi välttää. Ne pitää kuitenkin myöntää ja korjata mahdollisimman pian havaitsemisen jälkeen. Sellainen on huomattavasti parempi vaihtoehto kuin yrittää peitellä virhettä; siitä jää lopulta kiinni, ja silloin on yhden virheen sijaan tehty kaksi virhettä. Lisäksi pitäisi kuunnella erittäin herkällä korvalla osaamista muista maista, etenkin Kaakkois-Aasiasta. Jostain syystä meillä ensimmäisenä turvaudutaan joka asiassa Ruotsiin; napanuora on vieläkin katkaisematta.
Olen koko epidemian ajan ihmetellyt monien suomalaisten, eurooppalaisten ja amerikkalaisten vähättelevää suhtautumista Itä-Aasian menestykseen pandemian haltuun ottamisessa, ihmishenkien, sosiaalisen kanssakäymisen että talouden pelastamisessa nopeasti ja meihin verrattuna vähäisin vahingoin. Yleisimmistä vastaani tulleista kommenteista ensimmäinen on, että tiedot sairastuneiden ja menehtyneiden paljon pienemistä määrästä näissä ’idän suljetuissa ja autoritaarisissa valtioissa’ eivät tietenkään pidä paikkaansa ja toinen, että niiden on täytynyt tukahduttaa epidemiaa epäinhimillisin keinoin – eikä tietoihin ole silti luottamista.
Pandemian kukistaneista alueen valtioista Etelä-Korea, Taiwan, Australia ja Uusi Seelanti ovat demokraattisia oikeusvaltioita, joissa lehdistön vapaus on parempi kuin esim. USA:ssa. Toisaalta sellainen ajatus, että maailman johtava teollisuusvaltio, Kiina, jossa on tuhansia kaikkien Länsimaiden merkittävimpien yritysten kehittämis-, tuotanto- ja markkinointiyksiköitä, olisi voinut pimittää 700 000 ihmisten menehtymisen koronaepidemiaan maan suurimmissa kaupungeissa [vastaisi väestöön suhteutettuna tilannetta Länsi-Euroopassa], on absurdi. Vastaava saattaisi olla juuri ja juuri mahdollista Pohjois-Koreassa.
Syy siihen, että meidän on niin vaikea ottaa esimerkkiä kaukaa Idästä on rasistinen ylimielisyys. Se lukitsee meidän aivomme käsittämästä sellaista mahdollisuutta, että Idässä olisi voitu toimia ennakoivammin, viisaammin, tehokkaammin, osaavammin ja myös inhimillisemmin kuin meillä täällä Lännessä.
WHO:n kanta näyttää tarkentuneen sikäli, että kasvomaskit on nostettu muiden perusasioiden (fyysinen etäännyttäminen, käsien pesu, yskimisetiketti, sairaana kotona pysyminen) rinnalle. Tämä on näkynyt jo aikaisemminkin, mutta pääjohtaja Tedros Adhanom Ghebreyesuksen WHO:n tämänpäiväisen (13.7.) lehdistötilaisuuden avauspuheenvuorossa se näkyy hyvin selvästi:
”Sallikaa minun olla tyly, liian monet maat ovat menossa väärään suuntaan.
Virus on edelleen vihollinen numero yksi, mutta monien hallitusten ja ihmisten toimet eivät heijasta tätä.
Viruksen ainoana tavoitteena on löytää tartutettavia ihmisiä.
Johtajien ristiriitaiset viestit heikentävät kaiken kriisinhallinnan tärkeintä ainesosaa: luottamusta.
Jos hallitukset eivät kommunikoi selkeästi kansalaisten kanssa ja laadi kattavaa strategiaa, joka keskittyy leviämisen estämiseen ja ihmishenkien pelastamiseen;
Jos väestö ei noudata kansanterveyden perusperiaatteita, jotka ovat fyysinen etäännyttäminen, käsien pesu, kasvomaskien käyttäminen, yskimisetiketti ja sairaana kotona pysyminen;
Jos perusasioita ei noudateta, tällä pandemialla on vain yksi suunta kulkea.
Se tulee pahemmaksi ja pahemmaksi.
Mutta sen ei tarvitse olla näin.
Jokainen johtaja, jokainen hallitus ja jokainen ihminen voi tehdä osansa katkaistakseen tartuntaketjut ja lopettaakseen kollektiivisen kärsimyksen.”
(hieman editoitu google-käännös)