Suureen US Department of Veterans Administration aineistoon perustuvan koronan tautitaakkatutkimuksen tuloksista ja Suomen varmistetuista koronatartunnoista, sairaalaan otoista ja koronakuolemista laskien Suomen tähänastisten koronatartuntojen tautitaakka vastaa 342 000 terveen/toimintakykyisen elinvuoden menetystä (DALY). Jokaista tautitapausta kohden tämä vastaa sairastuneen iästä ja tilasta riippuen keskimäärin 84 menetettyä opiskelu- tai työpäivää, tai kasvanutta hoidon/hoivan tarvetta.
Käyttäen Suomen BKT/cap (= € 46 000) yhden tautitaakalle menetetyn elinvuoden tappiona, tähänastisen koronatautitaakan tappioksi saadaan 15,7 Mrd €.
Yhteiskunnan kokonaistappiot eivät tietenkään rajoitu tähän.
Taustatiedoksi – BoD ja DALY
Tautitaakan, (Burden of Disease, BoD) mittayksikkö on DALY, menetetty toimintakykyinen/terve elinvuosi. Yksi DALY vastaa 1 v. aikaistunutta kuolemaa, tai esim. 1 v. neliraajahalvaantuneena tai tiedottomana, 5 v. sokeutta tai 50 v. huonokuuloisuutta.
DALYn [sekä YLL, years of life lost, ja PYLL, potential years of life lost] käytön yleiskuvaus löytyy tästä, määritelmä ja laskentamenetelmä tästä ja laskennassa käytetyt disability weighs eri taudeille, vammoille ja oireille tästä.
USA:n puolustusvoimissa palvelleiden v. 2020 koronan sairastaneiden 2 vuoden seurantatutkimuksessa ilmennytn tautitaakka – ekstrapoloituna Suomen väestöön 2020 – 2025.
Keskeisenä lähteenäni on Naturessa 21.8.2023 julkaistu amerikkalaistutkimus, jonka aineistona on US Department of Veterans Affairs (VA) national healthcare tietokanta. Se kattaa 5 985 000 USA:n puolustusvoimissa palvelevaa ja palvellutta naista ja miestä. Miehet ovat puolustusvoimissa odotetusti yliedustettuja ja alle 20 v. ikäiset puuttuvat. Tutkimusraportissa US-VA datasta lasketut tulokset on kuitenkin korjattu vastaamaan koko USA:n yli 20 v. väestön ikä-, sukupuoli-, sos-eko- ja etnistä jakaumaa.
Tutkimus kattaa ensimmäisen koronavuoden 1.3. – 31.12.2020 aikana saatujen koronatartuntojen (139 818 #) jälkitaudit ja oireet (COVID-19 sequelae) kahden vuoden aikana, 1.11.2022 mennessä. Laskennan kohteena oli 80 tautia ja oiretta, jotka jaettiin kymmeneen ryhmään ja laskettiin kumulatiivisina 30 vrk tilanteesta lähtien 90, 180, 360, 540 ja 720 vrk saakka kunkin koronatapauksen diagnoosin päiväyksestä lukien.
Tulokset laskettiin erikseen koronan kotona sairastaneille ja sairaalahoitoon joutuneille, ja yhdistettiin vastaamaan näiden osuuksia kaikista koronatapauksista. Koronatapauksilla kahden tartuntaa seuraavan vuoden aikana ilmenneiden jälkitautitautitaakka (BoD) 1000 henkilöä kohden ylitti kontrolliväestön (ei koronadiagnoosia seuranta-aikana) vastaavan neurologisen tautitaakan 38 DALY, sydän- ja verisuonitautien 32 DALY, mielenterveyden häiriöiden 23, verenhyytymien 20 DALY, keuhko-oireiden 13 DALY, ja kaikkien jälkitautien/oireiden yhteisen tautitaakan 155 DALY. Tutkimustiimin arvio on, että koronan kansallinen tautitaakka on yli 50% suurempi kuin syövän tai sydänsairauksien tautitaakka(!).
Tulosten ekstrapolointi Suomeen
Koska vastaavaa dataa ja analyysiä ei Suomesta tai pohjoismaista ole saatavissa, käytän edellä kuvatun amerikkalaistutkimuksen erikseen kotona hoidetuissa tai sairaaloihin joutuneissa koronatapauksissa tautikohtaisia tautitaakkoja (BoD/DALY) 1000 henkilöä kohden arvioina Suomessa kotona ja sairaaloissa hoidettujen koronatapausten vastaavia tautitaakkoja. Vastaavuus lienee vähintään kohtalainen, koska ihminen ja virus ovat lajeina samat USAssa ja Suomessa, ja US Dept of Veterans Administration tarjoaa pohjoismaiseen malliin verrattavan kattavan ja elinikäisen maksuttoman terveyden- ja sairaanhoidon kaikille sen piiriin kuuluville.
Suomi-ekstrapolaatioon tarvitsemat lähtötiedot
Muuntaakseni amerikkalaistutkimuksen laskemien tulokset vastaamaan Suomen koronapandemiatilastoja hain laskentamalliin seuraavat Suomi-kohtaiset syöttötiedot:
PCR-testin ja/tai lääkärin varmistamien koronatapausten määrä (tässä, ja tässä) => 1 495 008 varmistettua tapausta
Koronan vuoksi tai kanssa sairaalassa olevien potilaiden hoitopäivien määrä 29.12.2022 mennessä, jolloin THL lakkasi raportoimasta => 322 352 hoitopäivää
Koronan vuoksi tai kanssa sairaalassa olevien potilaiden hoitopäivien 29.12.2022 jälkeisen määrän approksimoin kuolemantapausdatasta (tässä) olettaen että koronan vuoksi tai kanssa sairaalassa olevien hoitopäivien määrän suhde koronaan 30 pv aikana tartunnasta kuolleiden määrään on v. 2023 pysynyt samana kuin se oli keskimäärin vuosina 2020-22. Näin approksimoitu hoitopäivien määrä 30.12.2022 – 2023.09.28 => 73 551 hoitopäivää
Koronan vuoksi sairaalaan otettujen määrän laskentaan tarvitsin lisäksi koronapotilaan keskimääräisen hoitoajan sairaalassa:
Suomessa: miehet 16,8, naiset 8,4, yhteensä keskim, => 10.0 päivää
Edellisistä laskien (322 352 + 73 551)/10 => 39 590 sairaalapotilasta koronan vuoksi tai koronan kanssa
Toisin kuin käyttämäni amerikkalaistutkimus, laskin mukaan myös korona- ja ylikuolemien DALYt. WHO:n DALY määritelmässä yksi menetetty elinvuosi = 1 DALY
Niiden laskentaan tarvitsin varmistettujen koronakuolemien määrän Suomessa 9.11.2023 mennessä => 10 864 #
Ja laskennallisten ylikuolemien määrän, joihin oletan sisältyvän em. varmistetut koronakuolemat => 15 973 #
Sekä lisäksi yhdessä koronakuolemassa keskimäärin menetettyjen elinvuosien (YLL) määrän, 81 maan keskiarvona miehet 15,7, naiset 15,1 v. Vastaavasti Suomi: miehet 13,2, naiset 11,7 v, keskiarvo => 12,5 v
Laskentatulokset
Seuraava taulukko esittää edellä kuvatun laskenta-arvion tulokset kaikista syyskuuhun 2023 mennessä Suomessa kertyneistä koronatapauksista v. 2025 syksyyn mennessä aiheutuneista ja aiheutuvasta tauti[+kuolema]taakasta (BoD). Kaikkiaan Suomessa lokakuuhun 2023 mennessä sairastettujen korotapausten laskennallinen tautitaakka lokakuuhuun 2025 mennessä on 342 100 DALYa, sairaudelle tai kuolemalle menetettyä elinvuotta.
Taulukko 1. Laskennallinen arvio Suomessa lokakuuhun 2023 mennessä ilmaantuneiden koronatapausten tähän mennessä aiheuttamasta ja v. 2025 loppuun mennessä odotettavissa olevasta tautitaakasta (BoD/(DALY)
Laskentatulokset kertovat, että 30 ensimmäisen päivän jälkitautitaakan osuus on 8% ja varmistettujen koronakuolemien osuus 40% koko 2 vuoden koronatautitaakasta. Koko 720 päivän aikana jälkitautitaakan osuus koronatautitaakasta on 42%, ylikuolemien (sisältäen varmistetut koronakuolemat) osuus loput 58%. Suuruusluokkaa puolet 720 päivän koronatautitaakasta ajoittuu täten akuutin vaiheen jälkeen.
Koulu- ja työikäisten menettämien terveiden elinpäivien määrän voi olettaa olevan jonkin verran alempi kuin ikääntyneiden, mutta toisaalta edellisistä useammat ovat sairastaneet koronan, ja hyvin monet useamman kerran. Tartuntaa kohden kymmenien koulu- ja työpäivien menettäminen jälkitaudeille heikentää oppimisen ja työn tuloksia ja tulee siten yhteiskunnalle kalliiksi. Toisaalta jälkitaudit rapauttavat myös muutoin terveitä eläkeläisiä useammin sairaaloihin ja aikaisemmin hoivakoteihin, mikä myös tulee kalliiksi.
Arvion tarkkuuteen vaikuttavat mm seuraavat epävarmuustekijät:
– lasten osuuden puuttuminen amerikkalaistutkimuksesta
– muiden kuin alkuperäisen Wuhan-variantin, toistuvien tartuntojen ja rokotusten vaikutusten puuttuminen sekä akuutin koronan että sen jälkitautien taakasta
– kahta vuotta myöhempien ml. elinikäisten pitkäaikaisvaikutusten puuttuminen => pitkäaikasvaikutukset muodostuvat todellisuudessa laskettuja suuremmiksi
– USAn ja Suomen väestöjen pandemian taustalla olevien tautitaakkojen eroavuudet
Epidemiologiselle koronatutkimukselle tärkeä tartunnoilta välttynyt väestö on sekä USAssa että Suomessa jo nyt pieni ja pienentyessään edelleen se valikoituu taustaparametreiltaan kasvavasti muusta väestöstä poikkeavaksi. Vertailuväestöt uusien varianttien ja uusien tartuntojen tautitaakan sekä koko koronatautitaakan taloudellisten, sosiaalisten ja yhteiskunnallisten vaikutusten arvioimiseksi ovat näinollen katoamassa.
Koronapandemia on tuottanut valtaisasti uutta tutkimustietoa – sekä tiukasti fokusoitua että interdisciplinaarista – viruksista ja niiden vaikutuksista ihmispopulaatioihin, molekyylitasolta yhteiskuntatasolle. Tämä tuottaa myönteisiä mahdollisuuksia. Yksi lupaavista on hanke aidosti immunisoivan yleisrokotteen kehittämiseksi koronaviruksia vastaan. V. 2017 kolme johtavaa rokotetutkijaa lähetti NIAID:lle apuraha-anomuksen yleisen koronavirusrokotteen kehittämiseksi. Hankkeen silloiset arvioijat pitivät suunnitelmaa tieteellisesti erinomaisena, mutta prioriteetiltaan alhaisena koska ”koronavirusten vastaisella yleisrokotteella olisi tuskin suurta merkitystä” (Sic!). Siinä fyysisessä maailmassa ja ihmiskulttuurissa jossa me elämme, tällainen rokote tarjoaisi ilmeisesti ainoan toteutettavissa olevan mahdollisuuden koronapandemian tukahduttamiseksi – vrt. isorokon globaali eradikaatio 1960-70-luvulla, ja hanke on tiettävästi uudelleen aktivoitu.
Kuinka kalliiksi väestön terveyden ja toimintakyvyn menetys on tullut – arvio?
Yhden terveen ja toimintakykyisen elinvuoden menettämisen (DALY) hinnan arvioimiseen löytyy minua parempia lähtötietoja ja laskentamalleja.
Lähtökohtaisesti suhteuttaisin BKT:n muutoksen terveen ja toimintakykyisen väestön osuuden muutokseen väestöstä, tarkemmin kysymykseen tämän suhteen kulmakertoimeen nykytilanteessa (= kaiken muun pysyessä ennallaan), ts. jos terveen ja toimintakykyisen väestön osuus alenee/kohoaa 10%, aleneeko/kohoaako BKT sen seurauksena >10%, 10% vai <10%. Ennen parempaa tietoa oma oletukseni on 10%, t.s., että yhden vuoden tautitaakan (1 DALY) kansantaloudellinen tappio vastaisi keskimäärin yhden vuoden bruttokansantuotetta asukasta kohden (BKT/cap).
Suomen BKT asukasta kohden v. 2022 oli US$ 50 537, tämän päivän kurssilla € 45 989. Tällä oletuksella Suomen tähänastisten koronatapausten aiheuttamien tautitaakan, 342 100 DALY, kansantaloudellinen tappio v. 2025 loppuun mennessä olisi 15,7 Mrd €. Voisiko arvio olla ainakin suuruusluokaltaan oikea?
Neljän pandemiaa edeltäneen vuoden aikana Suomen valtion velka kasvoi keskimäärin 1,64 Mrd€/v. Pandemian iskiessä Valtio otti tehtäväkseen turvata kuntasektorin ja osittain myös yritysten tappioiden kantamisen. Vuosina 2020-21, ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan Suomen valtionvelan koronapandemiaan liittyvä kasvu, kun kokonaiskasvusta on vähennetty e.m. koronaa edeltävien vuosien valtionvelan keskimääräinen vuosikasvu x 2 oli 19 Mrd €. Tätä vasten arvioni 3,5 koronavuoden tautitaakan 15,7 Mrd € tappiosta ei ole korkea.
15,7 Mrd € on TIER I arvioni tautitaakan suorasta kansantaloudellisesta tappiosta. Siihen ei sisälly lisääntyvän sairastavuuden vaatiman sairaanhoidon eikä toimintakyvyn heikkenemisen vaatiman hoivan lisäkustannuksia, ei myöskään pandemian välillisesti heikentämästää työllisyydestä ja aiheuttamista vararikoista johtuvia yhteiskunnan lisäkustannuksia.
Ennen kattavampaa, tarkempaa ja perustellumpaa pandemian kustannusten kokonaisarviota esittämääni arviota pandemian tähänastisen tautitaakan tuottamasta kansantaloudellisesta tappiosta, 15,7 Mrd €, voisi käyttää esim. tehtyjen ja harkittavien pandemiatoimien, vaikkapa rokotusten, Paxlovidin, hengityssuojainten ja ilmanvaihdon tehostamisen alustavissahyöty/kustannusarvioinnissa.
JÄLKIKIRJOITUS
Useampikin kommentoija on huomauttanut – aivan oikein – että laskelmani jättää huomiotta koronan olennaisia kustannusvaikutuksia ja aliarvioi sekä koronan tautitaakan että taloustaakan (harmi että keksin tämän termin vasta nyt).
Naturen artikkelissa esitettyjä USAn väestöä vastaavia sairaus- ja hoitopaikkakohtaisia tautitaakkoja pidän oikeansuuruisina myös Suomen väestön tautitaakan arvioimiseen sellaisella tarkkuudella kuin se on tarpeen, samoin Suomen korona- ja ylikuolemien sekä sairaaloihin otettujen koronapotilaiden määräarvioita.
Sensijaan on selvää, että koronan sairastaneiden suomalaisten määrä – sairaustapauksista puhumattakaan – on moninkertainen raportoituun 1,5 miljoonaan verrattuna. Kolminkertainen, 4,5 miljoonaa olisi varmasti lähempänä todellisuutta. Samoin, että tautitaakan (DALY=väestön tuottavan/toimintakykyisen ajan menetys) suorat vaikutukset kattavat vain osan koronapandemian kokonaiskustannuksista. Siitä puuttuvat mm. sairaanhoidon ja hoivan kustannukset ja kaikki tartunnasta laskien kahta vuotta myöhemmin jatkuvat tai ilmenevät tautitaakkavaikutukset. Samoin arvioinnista puuttuvat työntekijöiden toistuvan ja runsaan sairastamisen aiheuttamat häiriöt työyhteisöjen ja yritysten toiminnassa, sekä vapaa-ajan palveluiden ja tavaroiden kuluttamisessa – koko talouselmässä.
Miksi päädyin kuitenkin tähän suppeaan arviointiin. Koska halusin perustaa laskelmani maksimaalisesti jäljitettäviin suomalaisiin tilastoihin ja numerotietoihin, ja laskea niistä koronan tauti- ja taloustaakalle rajan jota ne eivät varmasti alita. Koronapandemian todellinen tauti- että taloustaakka Suomessa on epäilemättä moninkertainen laskemaani verrattuna, mutta muille kuin esittämilleni numeerisille arvioille en pysty antamaan tietolähteisiin linkattua laskennallista tukea.