Tukahduta nyt – rokota niin pian ja paljon kuin voit

Väestön laumaimmuniteetti tartuntojen kautta

Tämä oli pandemian ensimmäisten kuukausien aikana useimpien länsimaiden pandemiapolitiikan tavoite, sikäli kun tavoitetta oli ylipäätään esitetty.  Nyt se on, yllättäen, jälleen nostamassa päätään, tällä kertaa Britanniassa.

Alun perin ajatus lähti kahdesta oletuksesta, covid-19 sairauden alhaisesta tartuntakuolleisuudesta, sekä tartunnan tuottamasta pitkäkestoisesta immuunisuojasta.  Ensimmäinen oletus kaatui maalis-huhtikuussa Bergamossa, kun osoittautui että tartuntakuolleisuus on 1% suuruusluokkaa.  Tuloksen on sittemmin vahvistanut mm. Lontoon Imperial Collegen raportti.  Jälkimmäistä oletusta ravisteli toinen Lontoon Imperial Collegen raportti, jonka mukaan SARS-CoV-2 vasta-aineiden yleisyys Englannin väestössä aleni 20.6. – 28.9. 26.5% [siitä huolimatta että tartunnan saaneiden osuus samanaikaisesti kasvoi!].  Monet asiantuntijat kuitenkin kyseenalaistavat yksin vasta-ainetestien merkityksen immuunisuojan arviouinnissa, ja korostavat muiden, esim. T-soluvälitteisten mekanismien osuutta.

Kuinka suuren osan väestöstä tulisi saada covid-tartunta, että laumasuoja voisi toteutua sairastamalla?  Optimistisimpien teoreettisten laskelmien – esim. 40% tartuntamäärän riittävyyden – varaan ei kannata laskea.  Italian Bergamon provinssin asukkaista 57% oli saanut tartunnan jo kesäkuun alkuun mennessä.  Tämä hillitsi tartuntojen määrää syksyllä, mutta silti Bergamon provinssin väestöstä on tähän päivään mennessä ⅔ – ¾ jo saanut tartunnan.  Laumasuojan pitäisi siis olla jokseenkin täydellinen, ja kuitenkin uusia tartuntoja ilmaantui Bergamon 1,1 miljoonaisessa väestössä 1000 viikolla 10-16.2. (14 vrk:ssa 100 000 asukasta kohden Bergamossa 91, Suomessa 104), ts. laumasuoja ei ole ainakaan vielä toteutunut.

Brasiliassa, Amazonin varrella sijaitsevassa 2 miljoonan asukkaan Manauksessa, SARS-CoV-2 tartuntojen osuus väestöstä saavutti kesäkuussa 66%, uusien tartuntojen määrä väheni jo merkittävästi, ja laumasuojan oletettiin toteutuneen.  Lokakuussa alkoi käydä ilmeiseksi, että uudet tartunnat lisääntyivät edelleen ja laumasuojalupaus oli pettänyt.  Joulukuun alussa ¾ asukkaista oli saanut tartunnan, eikä pandemian kasvu pysähtynyt – itse asiassa se kiihtyi.  Tammikuussa uusia tartuntoja oli enemmän kuin koskaan.  Ilmeinen syyllinen laumasuojan katoamiseen on SARS-CoV-2 viruksen uusi P.1 variantti, joka ei kunnioita aiemman tartunnan antamaa immuniteettia.

 

Laumaimmuniteetti-idean uusi versio

Britanniassa [ja toki muuallakin] on käynnistelty kansallista keskustelua siitä, olisiko SARS-CoV-2 tartunta-aallon annettava levitä sen jälkeen kun kaikki yli 50-vuoden ikäiset olisi rokotettu.  Kyseessä olisi eräänlainen paluu laumasuojaan tartuntojen kautta, tosin muunnetussa muodossa.  Jos tartuntojen antama laumaimmuniteetti oletetaan luotettavaksi ja alle 50 v. ikäisten tartunnat [riittävän] vaarattomiksi, tämä olisi monen mielestä nopea ja edullinen tapa päästä pandemian yli.  Britannian hallituksen neuvonantajat ovat vaatineet julkista keskustelua siitä minkä tasoisen viruksen aiheuttaman riskin ihmiset ovat valmiit hyväksymään.  Arvioin itse tämän vaihtoehdon, olettaen että (i) riskit eivät kohdistu yli 50 v. ikäisiin [rokotussuoja olisi 100%], (ii) 80% alle 50 v. ikäisistä aikuisista ja 40% lapsista saisi tartunnan, (iii) sairaalahoidon ja tehohoidon tarve sekä kuolleisuus eri ikäryhmissä vastaavat Imperial Collegen viime keväänä esittämiä arvioita.  Näin laskettujen riskien numerotarkkuuksista on turhaa puhua, mutta suuruusluokat oikeita.  Seuraukset olisivat kaikkea muuta kuin marginaalisia: Suomen väestöön sovitettuna edellä kuvattu vapaa levitys aiheuttaisi n. 2 300 000 SARS-CoV-2 tartuntaa, 52 000 sairaala- ja 3000 tehohoitojaksoa, sekä 1400 kuolemaa.  Ikärajan nostaminen 50 => 60 v. kasvattaisi kuolemat 4900:aan, ja => 70 v. 18 000:een.  Voidaan tietenkin keskustella siitä, kuinka [ei-]hyväksyttäviä tällaiset lukemat olisivat [Vrt.  tieliikenteessä kuoli viime vuonna 220 ja loukkaantui 4400, joista vakavasti 390].  Laumaimmuniteetin tietoista hakemista tartuntojen kautta on kuitenkin verrattava sen vaihtoehtoon, rokottamalla haettavaan laumaimmuniteettiin.  Rokotusten aiheuttamina edellä laskettujen suuruisia riskejä ei hyväksyttäisi missään olosuhteissa!

Maailman kaksi arvovaltaisinta tiedejulkaisua on [jälleen] varottanut laumasuojan tavoittelusta tartuntojen kautta, Sciencen mukaan sairastamalla hankittu laumasuoja ei ole vaihtoehto, ja Naturen mukaan se on valheellinen lupaus.  WHO:n kanta on, että ”yritys saavuttaa laumaimmuniteetti altistamalla ihmiset virukselle on tieteellisestikyseenalainen ja epäeettinen. Antamalla covid-19 levitä läpi ikä ja terveysstatukseltaan minkälaisten väestöjen tahansa, aiheuttaa tarpeetonta sairautta, kärsimystä ja kuolemaa.”

Kun väestön tarkoituksellinen tartuttaminen SARS-CoV-2 viruksella toivottavasti lopullisesti hylätään, jäljelle jäävät taudin tukahduttaminen Itä-Aasian, Australian ja Uuden Seelannin malliin, lääkehoito ja rokotteet.

 

Covid-19:n tukahduttaminen (eliminaatio) on tähän mennessä ylivoimaisesti laajimmin ja menestyksellisimmin käytetty pandemian hallinnan menetelmä, mutta olen vuoden aikana kirjoittanut siitä niin paljon, että sivuutan sen tällä kertaa viitteillä: Rokottaminen ei korvaa tukahduttamista – ei ainakaan vielä 2021.  Oliko Kiinan pandemiamenestys vain kaunisteltuja tilastoja?  Talous ja terveys eivät ole vaihtoehtoja.  Koronaepidemian torjunta: ei rahat vai henki, vaan rahat ja henki.  Koronaepidemiaa ei pidä hidastaa – se pitää tukahduttaa.

 

Tehokasta hoitavaa lääkettä koronaviruksen nujertamiseen ei toistaiseksi ole.  Oireenmukainen lääke, joka tehoaisi muutamalle prosentille SARS-CoV-2 tartunnan saaneista kehittyviin hengenvaarallisiin covid-19 -oireisiin, olisi sekin erittäin arvokas lisä torjuttaessa viruksen aiheuttamaa sairautta ja sairauden välillisiä haittoja.  Covid-oireiden lääkinnässä ja muussa hoidossa on vuoden 2020 aikana toki edistytty.  Uusi kokeilukäytössä oleva israelilainen lääke, joka vaimentaa elimistön immuunireaktion tuottamaa tappavaa sytokiinimyrskyä on osoittautunut I vaiheen kliinisissä kokeissa vähintäänkin lupaavaksi.

Sikäli kun lupaus pitää, tällaisen lääkkeen merkitys koko yhteiskuntaan ulottuvien haittojen vähentämisessä olisi erittäin suuri.  Koska sitä annettaisiin vain vakavasti sairastuneille, sitä tarvittaisiin paljon pienempiä määriä, eikä siltä edellytettäisi samanlaisia turvallisuus-, tehokkuus- ja sivuvaikutusselvityksiä kuin rokotteelta, jota annetaan miljardeille vauvasta vaariin.  Oireenmukaisena lääkkeenä sen voisi odottaa tehoavan kaikkiin vaikutuksiltaan nykyisen kaltaisiin SARS-Cov-2 viruksiin, ja ehkä laajemmallekin.  Ja lopulta, myös kansalaisten luottamuksella omaan turvallisuuteensa on suuri psykologinen, sosiaalinen, yhteiskunnallinen ja taloudellinen arvo.

 

Uudet virusvariantit ja rokotukset

Erityisesti Länsimaat ovat asettaneet toivonsa pandemian kukistamisessa jokseenkin yksinomaan rokottamisen varaan.  Tehokkaat rokotteet saatiinkin kehitettyä ja tuotua massatuotantoon uskomattoman lyhyessä ajassa, ja ne ovat jo laajassa käytössä.  Tarvittavat rokotemäärät ovat kuitenkin niin valtavia, että ainoastaan muutamassa maassa voi olla mahdollista rokottamalla saavuttaa väestön laumaimmuniteetti kesään mennessä tai edes kesän aikana.  Laajamittainen rokottaminen on jo aloitettu ja muutamissa maissa – erityisesti Israelissa – se kattaa jo niin suuren osan väestöstä, että tulokset alkavat näkyä.  Useimmissa EU-maissa rokotekattavuus on kuitenkin vasta muutama prosentti väestöstä ja se kasvaa tuskallisen hitaasti.  Laumaimmuniteetin saavuttaminen rokottamalla kuitenkin edellyttää sitä, että mikään uusi virusvariantti ei kykene ohittamaan nyt käytössä olevien rokotteiden antamaa immuunisuojaa.  Covidin sairastamisen antaman immuunisuojan ainakin jotkin niistä näyttävät kykenevän ohittamaan.

Edellisistä riippumatta covid-tapausten määrä on nyt laskenut 7.1.2021 alkaen maailmanlaajuisesti sekä myös useimmissa EU-maissa ja on nyt alimmillaan 26.10.2020 jälkeen.  Globaalit covid-kuolemat alkoivat – uusien varianttien esiinmarssista huolimatta – vähentyä 28.1. lähtien, ja ovat nyt suurin piirtein joulukuun puolivälin tasolla.  Syyksi on tarjottu sekä kertyneiden tartuntamäärien tuomaa laumaimmuniteettia että rokotuksia, jotka tietenkin tukisivat toisiaan.  Muita syitä voisivat olla uusien virusvarianttien herättämästä huolestumisesta kumpuavat käyttäytymismuutokset sekä viranomaisten määräämät lisärajoitukset.  Etenkin matkustamista rajojen, myös Schengen maiden välisten rajojen yli on uusien varianttien pelossa kiristetty huomattavasti, alkaen tuoreiden virustestitulosten vaatimisesta jo rajalla maahan tultaessa ja päätyen pakollisiin 10-14 vrk. hotellikaranteeneihin saakka.

Halusin selvittää itselleni, missä vaiheessa rokotusohjelmilla on mahdollista alkaa vaikuttaa covid-tartuntoihin ja -kuolemiin niin paljon, että rajoituksia voidaan tosiaan alkaa purkaa – mitä varmasti jokainen toivoo.  Samalla halusin selvittää laajemmin mistä seikoista alkuvuoden covid-tapausten ja -kuolemien aleneminen voisi aiheutua, ja/tai kuinka suuri voisi olla kunkin osuus nyt helmikuun lopppupuolella.  Tämä auttaisi myös päättelemään mitä lähikuukausilta olisi odotettavissa.  Materiaaliksi latasin 21.2. päivityksen Global GitHub Owid Covid-19 tietokannasta, joka sisältää useimpien maailman maiden covid-tilastot koko pandemian ajalta – tapaukset, kuolemat, testaukset, rokotukset, ym. yhteensä 57 palstaa jokaisesta maasta ja jokaiselta pandemiapäivältä.

Millä mittarilla rokotustulosten voisi odottaa näkyvän ensimmäisenä?  Covidin tappavuus riippuu erittäin voimakkaasti tartunnan saaneen iästä.  Yli 80 v. ikäisen riski on satakertainen 50-60 v., tuhatkertainen 30-40 v. ja kymmentuhatkertainen 20 v. ikäiseen verrattuna.  Tietoisuus näin suurista eroista vaikuttaa kuonnollisesti eri ikäisten käyttäytymiseen.  Vaikka covid-tartunnat painottuvat voimakkaasti nuoriin ja keski-ikäisiin, covid-kuolemat kasautuvat vanhuksille.  Tämän vuoksi rokotukset kohdistetaan – sairaan- ja vanhustenhoitohenkilöstön jälkeen/ohella – ensin vanhimpiin ja sitten vaiheittain nuorempiin ikäluokkiin.  Paras rokotusten vaikuttavuuden mittari olisi vanhusten covid-kuolemien ja -tapausten suhde, mutta käyttämäni tietokanta ei sisällä ikäluokiteltua dataa.  Lähes yhtä hyvä mittari on kuitenkin koko väestön covid-kuolemien ja -tapausmäärien suhde, tapauskuolleisuus, CFR (case fatality rate), koska rokotusvasteen odottaisi näkyvän paljon voimakkaammin covid-kuolleisuudessa (osoittajassa, jossa vanhusten osuus on korkea) kuin tapausmäärässä (nimittäjässä, jossa vanhusten osuus on pieni).  Rokotusten tulisi siis alentaa CFR:a ja tämän voi tietokannasta laskea.

Valitsin vertailumaiksi Israelin, jossa rokotukset ovat ylivoimaisesti pisimmällä ja tuloksia pitäisi jo näkyä, Britannian ja USA:n joissa rokotukset ovat selvästi EU maita pitemmällä ja tuloksia voisi jo näkyä, sekä EU-alueelta Suomen ja Saksan joissa vasta muutama prosentti väestöstä on rokotettu edes kertaalleen.  Jokaisesta maasta laadin kuvan, joka esittää aikajaksolle 1.12.-21.2. päivittäin raportoidut SARS-CoV-2 rokotukset, rekisteröidyt covid-tapaukset ja covid kuolemat [tilastollisesti vaimennettuina, jotta yksittäisten päivien vaihtelu ja raportoinnin viikkorytmi eivät peittäisi trendejä], sekä tapauskuolleisuuden, CFR:n [kunkin päivän covid-kuolleiden ja 16 vrk aikaisemmin rekisteröityjen tartuntojen suhde – viive vaihtelee 12 – 21 vrk].  Itse kunkin kuvan y-akseli on skaalattu niin, että jokaisen neljän muuttujan olennainen tieto näkyy samassa graafissa [eikä esim. makaa pitkin x-akselia].  Olennaista on kunkin muuttujan ajallinen muutos suhteessa muihin muuttujiin, ei taso.

 

Israel – Britannia – USA – Saksa – Suomi

Israel (kuva 1)

Israelissa oli 21.2. mennessä 50% väestöstä rokotettu kertaalleen, 35% kaksi kertaa ja CFR kääntyi laskusuuntaan 8.1..  Uusien rekisteröityjen covid-tapausten määrä alkoi vähentyä noin viikko CFR:n käännöksen jälkeen, ja -kuolemien määrä noin kaksi viikkoa myöhemmin, ja oli 21.2. enää 42% lähtötasosta.  Tartunnan kautta immunisoituneiden osuus väestössä on suuruusluokkaa 10%.  CFR:n aleneminen alkoi näkyä kun 20% väestöstä oli rokotettu kertaalleen [ja koko covid-kuolleisuuden aleneminen vasta kun 31% väestöstä oli rokotettu yhden, 15% kaksi kertaa] ja 21.2. mennessä CFR oli alentunut jo 65%.  Israelin terveysministeriö kertoi 20.2. että molemmat Pfizer-Biontechin rokoteannokset saaneiden keskuudessa tartunnat ovat vähentyneet yli 95%, ja vakavimmat oireet vieläkin enemmän.  Israelissa on edelleen voimassa tiukat sulkutoimet, joita kuitenkin on alettu hellittää.

 

Britannia (Kuva 2)

Britannian tilanteen käyn läpi muita tarkemmin välttyäkseni samojen asioiden toistamiselta muiden kohdalla.  Rekisteröidyt covid-tapaukset ensin nelinkertaistuivat joulukuussa, taittuivat 8.-10.1. jyrkkään laskuun ja ovat sen jälkeen vähentyneet 21.2. mennessä alle viidesosaan.  Kuolemat ensin kolminkertaistuivat, kääntyivät laskusuuntaan kaksi viikkoa tartuntoja myöhemmin ja vähenivät 21.2. mennessä 61% huipputasosta.

Väestön vajaan neljäsosan rokottaminen ei voisi edes teoriassa selittää covid-tapausten samanaikaista 81% vähenemistä.  Rokotusvasteesta kertova CFR näytti Britanniassa myös kääntyvän alenevaksi jo aivan rokottamisen alkuvaiheessa.  Suunta kuitenkin kääntyi ja 26.1 jälkeen tapauskuolleisuus on kohonnut.  Rokotuskattavuus Britanniassa oli 21.2. 23%, ja tasolla, jolla vaikutus Israelissa alkoi näkyä, mutta silti CFR kohoaa?  Ilmeisin selitys on nopeammin tarttuvan ja tappavamman B.1.1.7 virusvariantin yleistyminen vallitsevaksi.  Ennen kuin rokotusten covid-tartunnoista aiheutuvia kuolemia vähentävä vaikutus alkaa näkyä, sen täytyy voittaa B.1.1.7 sekä muiden uusien varianttien korkeamman tappavuuden ja/tai mahdollisen rokotusvasteen heikkenemisen vaikutus.  Rokotteet saaneiden keskuudessa tartuntariski on epäilemättä jo pudonnut murto-osaan lähtötilanteesta, mutta kestää vielä jonkin aikaa, ennen kuin tämä alkaa Britanniassa näkyä?

Covid-tartunnat ja -kuolemat ovat kuitenkin Britanniassa vähentyneet jo huomattavasti.  Selitys löytyy viruksen ihmisestä toiseen leviämistä tukahduttavista toimista: Tauti- ja kuolemantapausten voimakkaan kasvun vuoksi Britanniassa määrättiin 19.12. voimaan ennenkokemattoman tiukat tukahduttamistoimet.  Boris Johnson julisti, että Christmas is cancelled, Lontoo ja Englannin kaakkoisosat määrättiin lockdowniin, perhepiirin ulkopuoliset tapaamiset kiellettiin, kotoa saa poistua vain välttämättömiä päivittäisostoksia, työtä ja sairaudenhoitokäyntiä, ulkoliikuntaa  lähiympäristössä enintään yhden toisen henkilön kanssa, sekä kouluun tai päivähoitoon osallistumista varten.  Kaikki yleisötilaisuudet ja yleisölle avoinna olevat julkiset tilat, sekä ruokakauppoja lukuun ottamatta kaikki myymälät sekä ravintolat ja pubit suljettiin ja muuallakin Britanniassa sallittiin vain kolmen perheen keskeinen tapaaminen yhtenä joulunajan päivänä.  Ulkomaat, Suomi mukaanlukien, kielsivät lennot Britanniasta ja 15.2. astui voimaan uusia määräyksiä Britanniaan saapuvien karanteenihotelleista, pakollisista testeistä ja 10 päivän karanteeneista, josta pääsee vasta toisen negatiivisen testituloksen jälkeen.

Somessa, mediassa ja politiikassa moni epäilee edelleen tukahduttamistoimien vaikutusta covid-tartuntojen leviämiseen tai vähenemiseen.  Voisiko selitys tartuntojen viimeaikaiselle vähenemiselle Englannissa [ja maailmanlaajuisiesti] sittenkin olla väestössä kertyneiden tartuntojen tuottama laumasuoja.  Tartunnan saaneiden todellinen määrä Britanniassa ylittää huomattavasti tilastoidut 4 miljoonaa.  Kuolemantapauksista sekä raportoiduista seroprevalensseista (PHE, Independent) voidaan arvioida heitä nyt olevan 6 … enintään 11 miljoonaa, 9..16% koko väestöstä.  Laskettuna yhteen rokotettujen kanssa, 32..39% väestöstä voisi olla immuunisuojassa, mutta tämä jää optisimmankin laumasuojan vaatimuksen alapuolelle.  Bergamosta ja Manauksesta nähdään että laumasuojaa ei tarjoa edes kaksi kertaa suurempi tartunnan saaneiden osuus väestöstä.

Spesifisiä merkkejä rokotusten vaikutuksista alkaa kuitenkin jo näkyä.  Skotlannissa rokotettujen yli 80 v. ikäisten joutuminen covidin vuoksi sairaalaan on jo vähentynyt 85% (Pfizer-Biontech) ja 94% (Astra-Zeneca).  Koko Britanniassa yli 80 v. ikäisten jo rokotettujen covid-kuolleisuus alenee nyt nopeammin kuin alle 80 v. ikäisten.  Samat tilastot kuitenkin osoittavat myös, että suuri valtaosa alkuvuoden terveystilanteen paranemisesta on seurausta lockdownista, ei rokotuksista, koska niin covid-tapaukset, sairaalaan otot kuin kuolematkin ovat vähentyneet lähes yhtä nopeasti rokottamattomassa kuin rokotetussakin väestössä.  Ne myös osoittavat, että riittävillä lockdown rajoituksilla kyetään tukahduttamaan myös uusien virusvarianttien leviäminen.

 

USA (kuva 3)

Yhdysvallat on niin laaja ja heterogeeninen maa, että siellä harjoitetaan samanaikaisesti monia eri koronapolitiikkoja monissa eri ilmastollisissa ja kulttuuriympäristöissä.  Niiden yhteisvaikutus ei ole helposti selitettävissä yksittäisten toimien kautta – vaikka juuri tällä hetkellä houkutus tällaiseen selitykseen saattaisi olla suuri.  Selkein yleispiirre on nimittäin rekisteröityjen covid-tapausten kääntyminen jyrkkään laskuun heti uuden presidentin valinnan vahvistamisen jälkeen, 11.1. sekä nopea väheneminen 72%:a 21.2. mennessä.

Tämä käänne ei voi johtua uuden hallinnon uusista poliittisista ratkaisuista, sellaisten vaikutusten aikaviive on kaupunkimittakaavassakin viikkoja.  Ei se myöskään johdu rokottamisesta, jonka oli 21.2. mennessä saanut vasta 14% väestöstä.  Tartunnan saaneiden osuus USA:n koko väestöstä on länsimaiden korkeimpia, ehkä korkein, 23…33%, ja rokotusten kanssa tällä saattaisi jo olla yhteisvaikutusta. Covid-kuolemat ovat 26.1. – 21.2. vähentyneet 44%, selvästi vähemmän kuin tartunnat.  Tämä saattaa johtua toisaalta uusien varianttien korkeammasta tappavuudesta, toisaalta tartunnan rekisteröimisen ja sen aiheuttaman kuoleman välisestä viiveestä, mihin sopii CFR:n, joka ottaa viiveen huomioon, pysyminen suurinpiirtein ennallaan.  Rokotusten vaikutusta ei ainakaan väestötasolla toistaiseksi vielä ole nähtävissä.

CNN:n 15.2. haastattelemat asiantuntijat selittivät covid-19 tapausten ja kuolemien vähenemisen USA:ssa joulunvieton aiheuttamalla erittäin korkealla lähtötasolla [mm. opiskelutoverini ja hänen vaimonsa saivat 9 kk huolellisen eristäytymisen jälkeen tartunnat lapsenlapseltaan San Diegossa perheen yhteisestä joulunvieton seurauksena].  Osittain tästäkin johtuen ihmiset ovat sisäistäneet turvaohjeet etäisyyksistä ja maskien käytöstä aiempaa paremmin.  Presidentin vaihtumisen jälkeen julkinen tiedottaminen pandemiasta on selkiintynyt ja maskin käytöstä kieltäytyminen on menettänyt manifestiarvoaan.  Monilla paikkakunnilla tartunnan saaneiden osuus on jo niin korkea, että yhdessä yli 10% rokotuskattavuuden kanssa myös se saattaa  myötävaikuttaa kokonaistartuntojen alenemiseen.  Yhtäkaikki, vähenemisen syy ei [toistaiseksi] ole rokotuskattavuus!

 

Saksa (Kuva 4)

Saksassa päivittäin tilastoidut covid-tapaukset ovat vähentyneet jouluaatosta lähtien pois lukien joulupyhien aikana kertyneiden tartuntojen purkautumisen tilastoihin viikolla 7-14.1.  Kuukauden pituisena aikana, 14.1. – 15.2., pudotus oli 60%, mutta pysähtyi sitten.  Päivittäiset kuolemat kääntyivät laskusuuntaan 25.1. ja ovat sen jälkeen vähentyneet 52%.  Tartuntakuolleisuuden trendi oli loivasti nouseva läpi joulukuun aina tammikuun viimeisen viikon alkuun saakka, ja CFR:n taso pysynyt sen jälkeen jotakuinkin muuttumattomana.

Tartunnan saaneiden osuus on Saksan väestöstä on manner-Euroopan alhaisimpia, 10-13%, ja rokotuksen on saanut vasta 4% väestöstä, joten väestöön kummankaan kautta kertynyt immuunisuoja ei tartuntojen vähenemistä selitä.

Saksassa astui 18.12. voimaan uudet, erityisesti SARS-CoV-2 viruksen uusien varianttien leviämistä torjuvat rajoitukset: hyväksytyn FFP2-N95 tai kirurgimaskin pakollisuus julkisessa liikenteessä ja kaupoissa, vahva etätyösuositus, kaiken ei-välttämättömän yksityisen matkustamisen ja vierailujen välttäminen.  Omassa kodissaankin saa tavata vain yhden oman talouden ulkopuolisen henkilön kerrallaan.  Uusien 17.2. voimaan tulleiden  matkustusmääräysten mukaa Saksaan saapumista maista, joissa on ollut 7 vrk:ssa enemmän kuin 35/100 000 asukasta (Suomessa nyt 62!) kontrolloidaan ja riskiluokitellussa maassa – mm. Tsekki, Slovakia ja Itävalta –  käynnin jälkeen Saksaan saapuminen edellyttää matkaselvitystä, ennakkotestausta ja 14 vrk karanteenia.  Lasten kouluja ja päiväkoteja pyritään avaamaan lähiviikkojen aikana.  Muut avaussuunnitelmat koskevat kauppaliikkeiden avaamista niin, että asiakkaita saa olla yhtä aikaa enintään yksi per 20 m².

Saksan nykyiset covid-rajoitukset lienevät manner-Euroopan tiukimmat.  Uuden covid-politiikan erityispiirre on 7 vrk tartunnoille asetettu tavoitetaso, alle 50/100 000 asukasta kohden, jonka saavuttamisesta ja säilyttämisestä on tarkoitus tehdä paikallisten, alueellisten ja osavaltiotason rajoitusten vapauttamisen tai uudelleen voimaan saattamisen ehto.  Suomen sairaanhopitopiireistä HUS, Satakunta, Vaasa ja Varsinais-Suomi eivät tähän tavoitetasoon tänään pääse.

Vielä tällä hetkellä Saksassa on hieman Suomea enemmän tartuntoja asukasmäärään suhteutettuna kuin Suomessa, mutta koska tartunnat Saksassa vähenevät ja Suomessa lisääntyvät, Suomi ohittanee Saksan ennen maaliskuuta.

 

Suomi (Kuva 5)

Suomessa rekisteröidyt covid-tapaukset vähenivät koko joulukuun ajan, tasaantuivat vuodenvaihteen aikoihin ja alkoivat kohota 19.1. Sunnuntaina 21.2. päättyneen viikon aikana kasvu on kiihtynyt ja ilmeisin syy on SARS-CoV-2 viruksen brittivariantti B.1.1.7.  Suomen päivittäisissä covid-kuolemissa tartuntojen kasvu ei toistaiseksi näy.  Tapauskuolleisuus, CFR, on jopa alentunut 25.1. jälkeen, viime viikolla alle joulukuun alkupuolen tason.  Sekä tartunnan saaneiden, 2..3%, että rokotettujen, 5%, määrät ovat toistaiseksi aivan liian alhaisia vaikuttaakseen sen enempää tartuntoja hillitsevästi kuin CFR:aa alentavasti.  Uuden variantin leviämisen estämisen tärkeydestä on puhuttu paljon, mutta todellisuudessa sitä on ainoastaan seurattu – teknisistä syistä viikkojen viiveellä.  Kiirte meni jo ohi, koska B.1.1.7 on jo HUS alueella vallitseva variantti, ja näin tulee epäilemättä käymään koko maassa – nopeutettuna – viimeistään Etelä-Suomen hiihtolomalaisten levittäydyttyä läpi Suomen Lappia myöten.  Pandemian leviämisen hillitsemisen vaikeusaste on siis olennaisesti noussut – samaan tulokseen tarvitaan nyt paljon aiempia tiukempia tukahduttamistoimia.  Monet Euroopan maat, esimerkkeinä Britannia, Irlanti ja Portugali, ovat osoittaneet, että se on kuitenkin mahdollista.

Koronatilanteen suhteen Eurooppa on jakautunut alkuvuoden aikana kahteen.  Useimmissa maissa asetettiin jo joulukuussa uusia aiempaa tiukempia rajoituksia uusien virusvarianttien tukahduttamiseksi ja ajan voittamiseksi rokotuksille.  Niissä uusien tartuntojen kasvu on saatu käännettyä jyrkkäänkin laskuun.  Tammikuun kahden ensimmäisen viikon jaksosta 21. helmikuuta päättyneeseen kahden viikon jaksoon covid-tapausmäärät alenivat uusien virusvarianttien esiinmarssista huolimatta koko maailmassa, ja myös Euroopassa (45%) sekä erikseen mm. Belgiassa, Britanniassa, Bulgariassa. Espanjassa, Hollannissa, Irlannissa, Italiassa, Itävallassa, Latviassa, Liettuassa, Norjassa, Portugalissa, Puolassa, Romaniassa, Ruotsissa, Saksassa, Slovakiassa, Sloveniassa, Sveitsissä, Tanskassa ja Tsekissä, useimmissa merkittävästi.  Kuudessa maassa uusien covid-tapausten määrä samaan aikaan kuitenkin kohosi: Bulgariassa 44%, Kreikassa 88%, Ranskassa 15%, Suomessa 75%, Unkarissa 16% ja Virossa 26%.  Pandemian v. 2021 kasvukilpailussa Kreikka ja Suomi muodostavat nyt EU:n ylivoimaisen kärkikaksikon!  THL:llä, STM:llä ja ministeri Kiurulla on painavat syyt huolestumiseen.  Puheet on pidetty, aluehallintovirastojen ja kaupunkien on nyt tartuttava määrätietoisiin toimiin …

… joihin Suomessa 22.2. voimaan astunut tartuntatautilain muutos antaa aiempaa laajemmat mahdollisuudet.  Ratkaisut voidaan nyt tehdä nopeammin, myös ennakoivasti, velvoittavina, ei suosituksia.  Ne mahdollistavat myös elinkeinoelämään, kuten ravintoloihin, kuntosaleihin, liikennevälineiden matkustajamääriin, ja esim. kauppakeskusten yleistiloissa oleskeluun kohdistuvia rajoituksia.  Ainakin aluksi näyttää siltä, että kaupungit ovat edelleen haluttomia ryhtymään riittävän tehokkaisiin toimiin pandemian paisumisen hillitsemiseksi, mutta alkanut viikko näyttää toivottavasti parempaa.

Kestävät tulokset kuitenkin edellyttävät viruksen pysäyttämisen valtakunnan ulkorajoilla.  Se on mahdollista ainoastaan pakollisen testauksen ja karanteenihotellien avulla.  On tavattoman työlästä yrittää ymmärtää monien eri tahojen jyrkän periaatteellista kielteistä suhtautumista Suomeen saapuvan pakolliseen koronatestiin, jota he pitävät Suomen [ja kaikkien muidenkin maiden] kansalaisten perustuslaillisten oikeuksien vastaisena.  Samalla kun he kuitenkin hyväksyvät silmää räpäyttämättä, että poliisi pysäyttää tien päällä vuosittain – ilman yksilöityä ja perusteltua rikosepäilyä – 1,2…1,8 miljoonaa autoilijaa, de facto pakollista alkoholi- ja/tai huumetestausta varten.

Vaikka nk. rokotuspasseihin liittyykin hankalia eettisiä ja käytännöllisiä kysymyksiä, vähintään 2 vko vanhan rokotustodistuksen vaatiminen rajojen yli pendelöiviltä työntekijöiltä olisi varmasti kaikille osapuolille edullisempi vaihtoehto kuin joko pendelöinnin kieltäminen tai toistuvien Rauman telakan ja Skellefteån akkutehtaan kaltaisten ja pienempien covid-purkausten seurausten selvittäminen ja korjaaminen.

Rokottaminen tuo meillä Suomessa ratkaisevan helpotuksen pandemian sairauskuormaan ja sen aiheuttamiin rajoituksiin aikaisintaan syksyllä.  Sensijaan uusien varianttien tukahduttamaton leviäminen yli väestön veisi meidät jo lähimpien kahden kuukauden aikana läpi Bergamon kohtalon.  Väestöltään viisikertaiseen Suomeen tuotuina numeroina se tarkoittaisi mm. 25 000 kuollutta ja sairaanhoidon luhistumista.  Lääkäreiden ja hoitohenkilökunnan rokottaminen pelastaisi sentään heidät Bergamon joukkokuolemalta, mutta virus on muuntunut viime kevään jälkeen vain pahemmaksi, eikä meitä suomalaisia ole Bergamon asukkaiden kohtalolta suojaamassa sen enempää erityisiä geenejä kuin uusia ihmelääkkeitäkään.  Tällainen pandemiaskenaario tekisi kuntavaalit huhtikuussa mahdottomaksi riippumatta tämän päivän poliittisista päätöksistä .

 

Laumasuoja – tukahduttaminen – rokottaminen. Muuta meillä ei ole.

Näistä kolmesta haave tartuntojen kautta hankittavasta laumasuojasta on kaatunut sietämättömään kuolleisuus- ja sairauskuormaan, tartuntojen antaman immuniteetin tason ja keston epätasaisuuteen sekä viimeistään uusiin virusvariantteihin.  Tukahduttaminen on tuottanut tähän mennessä ylivoimaisesti parhaat tulokset ja tukahduttamalla hankitun suojan piirissä elää maailmalla jo kaksi miljardia ihmistä jokseenkin normaalia elämää – viimeksi Kanadan Atlantin provinsseissa, Nova Scotiassa, New Brusnwickissa ja Newfoundlandissa.  Sikäli kun viruspandemian kohdalla voidaan puhua lopullisesta ratkaisusta – ja eräissä tapauksissa on voitu – covid-19 kohdalla se on epäilemättä rokottaminen.  Olen itsekin ylistänyt useaan otteeseen covid-rokotteiden kehityksen, valmistuksen ja tulosten menestystarinaa, joka hakee vertaistaan lääketieteen historiassa.  Rokottaminen ei kuitenkaan pysäytä virusta juuri nyt, kriittisten lähiviikkojen aikana, jolloin sitä eniten tarvittaisiin.

Vaikka Israelissa on rokotettu yli puolet koko väestöstä – paljon suurempi osa kuin missään muualla – ja vaikka rokotukset ovat siellä jo kuuden viikon ajan tuntuvasti alentaneet sekä covid-tartuntojen että kuolemien määrää, Israelissa ilmenee edelleen väestöön suhteutettuna lähes 10 kertaa enemmän sekä uusia covid-tartuntoja että -kuolemia kuin Suomessa.