Kun väestön koronarokotukset kevättalvella 2021 pääsivät vauhtiin, uusien sairaustapausten ja COVID-kuolemien aleneminen rokotusten silloisissa kärkimaissa, Israelissa ja Britanniassa oli todella näyttävää, ja rohkaisi uskomaan pandemian päättymiseen jo syksyllä. Loppukesä ja alkusyksy tuottivat pettymyksen, tartunnat ja kuolemat eivät vähentyneet vaan kääntyivät kasvusuuntaan, paikoitellen hälyttävästi ja ensin juuri Israelissa ja Britanniassa. Mitä oli tapahtunut ja miten kehityksen voisi kuvitella jatkuvan tästä eteenpäin?
Tässä postauksessani etsin vastauksia visualisoimalla niitä tietoja rokotusten etenemisestä ja COVIDin aiheuttamasta sairaalakuormituksesta joita julkisiin tiedostoihin on rokotusten alkamisen jälkeen kertynyt päivittäin 20 Euroopan maasta ja Israelista.
Puolitoista vuotta sitten oletettiin yleisesti, että SARS-CoV-2 viruksen aiheuttama COVID-19 pandemia kilpistyisi laumasuojaan kun 60% väestöstä on saanut tartunnan. Näin korkeaksi tartunnan saaneiden osuus on kuitenkin noussut vain muutamalla paikkakunnalla, keväällä 2020 Italian Lombardian Nembrossa, Alzanossa ja Castiglione d’Addassa ja vuodenvaihteen 2020-21 aikoihin Brasiliassa, Manauksen miljoonakaupungissa. Tartuntojen jatkumista se ei silti pysäyttänyt. Itse asiassa Manauksessa uusi P.1 virusvariantti aiheutti pahimman tautiaallon vasta sen jälkeen kun ¾ väestöstä oli COVIDin jo sairastanut. Näistä enemmän aikaisemmissa postauksissani 29.4.2020 ja 19.1.2021.
Vuosi sitten media alkoi välittää yhä rohkaisevampia tuloksia uusista koronarokotteista. Kun kymmenien maiden väestöjen rokottaminen vuodenvaihteen aikoihin alkoi, toivo laumaimmuniteetin aikaansaamisesta heräsi uudelleen. Monen tehokkaan ja erityyppisen rokotteen kehittäminen, testaaminen ja lupamenettelyujen läpäiseminen vain 10 kk sen jälkeen kun tietoa taudista alkoi kertyä, ja niiden tuominen ensin miljoonien ja sitten miljardien saataville olikin kaikilla kriteereillä arvioituna häikäisevä tieteellisteknillinen suoritus. Rokotteiden suoja sairaalaan tai kuolemaan johtavaa COVIDia vastaan osoittautui erinomaiseksi, mutta jo kevään 2021 kuluessa alkoi selvitä, että niiden antama suoja uusia virusvariantteja vastaan – vaikka edelleen erinomainen – ei ollut kuitenkaan yhtä hyvä kuin alun perin maailmaa valloittamaan lähtenyttä Wuhan-varianttia vastaan ja että rokotusten suoja lieväoireisia tai oireettomia tartuntoja vastaan on selvästi heikompi. Rokotteista postasin 22.4.2021. Sen jälkeen elokuun lopussa annakkojulkaistu israelilaistutkimus vertasi diagnostisoidun COVID-infektion [josta puuttuu tuntematon mutta oletettavasti suuri osa oireettomista tartunnoista], kahden BioNTech-Pfizer rokoteannoksen ja infektion plus yhden rokoteannoksen antamaa suojaa COVID-19:a vastaan. Tutkimus demonstroi, että tartunnan/sairauden antama suoja infektiota, oireista sairautta ja sairaalaan joutumista vastaan oli voimakkaampi ja pitkäkestoisempi kuin kahden rokoteannoksen antama suoja, ja että yksi rokoteannos vahvisti infektion antamaa suojaa edelleen. Ei ole täysin selvää kuinka Israelissa 3-4 vko välillä annettujen rokoteannosten suoja vertautuu esim. Suomessa 12 vko välillä annettujen annosten suojaan.
Rokotuskampanjan jatkuessa ja rokotuskattavuuden kasvaessa alettiin lukuisissa maissa, Suomi mukaan lukien suunnitella ”paluuta normaaliin”, luvata rajoituksiin kyllästyneelle kansalle pandemiasta vapautumisen päivää. Englannissa pääministeri Boris Johnson kirjoitti kalenteriinsa ”Freedom Day, 19.6.2021, rajoitukset päättyvät”. Monet seurasivat perässä. Suomessa päätettiin jo alkukesällä, että lasten ei enää syksyllä tarvitse palata etäkouluun. THL:n Mika Salminen totesi YLElle 4.9. että ”ollaan jo koronapandemian loppusuoralla … Ihan kuukauden parin sisällä meillä on rokotekattavuus siinä mallissa, että voidaan varmasti palata aika normaaliin.” Rajoituksia aletaan purkaa syyskuun alusta ja viimeisetkin rajoitukset päätettiin purkaa kun yli 12 v. ikäisistä 80% on saanut rokotuksen. Raja ylittyi tätä kirjoittaessani, mutta lähes kaikki rajoitukset purettiin jo 2 kk sitten.
Lapsiin kohdistuvien rajoitusten purkaminen päätettiin kuitenkin jo ennen kuin lasten rokottamispäätöksiä oli edes valmisteltu. Oletuksena oli lasten COVID tartuntojen suhteellinen vaarattomuus ja käsitys, että SARS-CoV-2 tarttuu lapsiin pajljon aikuisia heikommin, ja että he eivät juurikaan tartuta sitä edelleen, opettajiin, päiväkotihoitajiin, vanhempiin tai sisaruksiin. Monet kansainväliset tutkimustulokset ovat kyseenalaistaneet nämä oletukset, mutta ehkä vakuuttavimmin niiltä vie pohjan USA:n 14 703 koulupiiriä huhtikuusta joulukuuhun 2020 seurannut amerikkalaistutkimus joka osoitti etäopetuksen ja maskien käytön merkittävän suojausvaikutuksen koko väestön COVID tartuntoja ja kuolemia vastaan.
Tietoa lasten [myös aikuisten] Long COVIDsta ja COVIDin aiheuttamista pitkäaikaisista ja pysyvistä sisäelinvauriosta oli alkanut kertyä keväällä 2020 ja vuotta myöhemmin tutkimusaineisto oli monipuolistunut ja kasvanut satoihin julkaisuihin. Lasten suojaustoimenpiteitä purettaessa ne useimmissa maissa, Suomi mukaan lukien, sivuutettiin.
Rokotukset etenevät rivakasti
Ensimmäisten joulukuun lopussa tehtyjen rokotusten jälkeen väestön laajamittainen rokottaminen alkoi kaikkialla Euroopassa tammikuussa. Eri maissa se kuitenkin eteni eri tahtiin. Tätä kirjoitettaessa 68% Euroopan Unionin ja 71% Suomen koko väestöstä on täysin rokotettu. Korkeimmat rokotuskattavuudet löytyvät 30.10. Portugalista, 87%, Islannista, 81% ja Espanjasta, 80%, matalimmat taas Slovakiasta, 42%, Puolasta, 53% ja Sloveniasta, 54%. Kaikista Euroopan maista ei luotettavaa ja vertailukelpoista rokotustietoa ole saatavilla.
Lukuisat tutkimukset, viimeisimmässä kohorttina koko Ruotsin väestö ja seuranta-aika 9 kk, ovat osoittaneet, että rokotusten antama immuniteetti hiipuu merkittävästi jo 4…7 kuukaudessa. Nopeimmin se heikkenee miehillä, vanhemmilla ja perussairailla ihmisillä – juuri heillä, jotka rokotussuojaa eniten tarvitsevat. Läpimurtotartunnat, joissa täysin rokotetut saavat tartunnan ja jakavat sitä edelleen ovatkin kyseenalaistaneet mahdollisuutta laumaimmuniteetiin rokottamalla.
Oletus laumaimmuniteetista kun 60…80% väestöstä on täysin rokotettu on muuttunut kysymykseksi: onko laumaimmuniteetti ainakaan nykyisillä rokotteilla ylipäätään saavutettavissa, ja jos on niin riittääkö siihen 80…90…100% rokotuskattavuus?
Jos kaikki muu pysyisi muuttumattomana [all else being equal], vanhimmista nuorempiin etenevä rokotuskattavuus vähentäisi COVID-19 tartuntoja, sairaanhoidon kuormitusta ja kuolemia ensin jyrkästi, sitten loiventuen. Sikäli kun nouseva rokotuskattavuus tuottaisi väestölle laumaimmuniteetin, näiden kolmen mittarin tulisi ennenpitkää laskeutua nollaviivalle.
Kaikki muu ei rokotusten, pandemian, talouden, yhteisen ja itse kunkin yksityisen elämän edetessä tietenkään pysy muuttumattomana. Koska rokotuskattavuus ylittää 50% jo kaikkialla Euroopassa ja lähestyy parhaimmillaan 90%, sen pitäisi joka tapauksessa näkyä COVIDin ilmaantuvuuden alenemisena, ja näiden keskinäisestä suhteesta pitäisi voida jo kesken matkan ennakoida mitä nykyisillä rokotuskampanjoilla voidaan saavuttaa.
Päivittäiset rokotuskattavuusprosentit jokaiselle Euroopan maalle ja pandemiapäivälle löytyvät helposti, mutta COVIDin esiintyvyydestä vastaavaa julkista mittaria ei ole. Kolmesta saatavilla olevasta maa- ja päiväkohtaisesta ilmaantuvuuden indikaattorista, COVID-tartunnat, sairaalahoidossa olevat COVID-potilasmäärät ja COVID-kuolemat, valitsin keskimmäisen, potilasmäärät, koska pidän näitä tietoja stabiilimpana ja luotettavampana kuin tartuntoja ja kuolemia. Sairaalapotilaiden määrät ovat tuskin täysin vertailukelpoisia eri maiden välillä, mutta kunkin maan aikasarjan [tammikuu – lokakuu] sisäinen vertailtavuus on varmasti parempi.
Siispä keräsin ja järjestin Global GitHub Databasen COVID-19 tietokannasta 20 Euroopan maan (Belgia, Britannia, Espanja, Hollanti, Irlanti, Islanti, Italia, Itävalta, Norja, Portugali, Puola, Ranska, Ruotsi, Saksa(*, Suomi, Sveitsi, Tanska, Tsekki, Unkari ja Viro) sekä Israelin tiedot alkaen päivästä, jolloin maakohtainen rokotuskattavuus ylitti 0,1% ja päätyen 30.10.2021. Kutakin päivää ja maata vastaten poimin tilastosta täysin rokotettujen kansalaisten prosenttiosuuden (X) ja sairaalapotilaiden määrän miljoonaa asukasta kohden (Y). Laskin myös kaikkien 21 maan yhdistettyjä 0-5%, 5-10%, jne, rokotusosuuksia vastaavat väestöpainotetut sairaalapotilaat/miljoona asukasta. Tulokset kokosin alla olevaan graafiin, jota ensin hieman selitän seuraavassa ja sitten tulkitsen.
Graafin Y-akselin, COVID-19 potilaiden määrä sairaaloissa per miljoona, asteikko on logaritminen, koska lineaarisella asteikolla valtaosa pisteistä pakkautuu niin pienelle alalle, että kuvasta ei voi paljoa lukea. Kukin mittauspiste on kuvattu pallolla, jonka tilavuus vastaa ko. maan väkilukua. Erityisesti suurempien maiden mittauspisteet näyttävät helminauhoilta – kukin helmi on edustaa yhtä päivää. Kunkin maan helminauha päättyy siihen rokotuskattavuusprosenttiin (X) jonka ko. maa saavutti 30.10. Pistejoukkojen alla näkyvä kellanruskea histogrammi vastaa 21 maan yhdistettyä sairaaloiden COVID-kuormitusta. Huomaa, että vaikka aika eteneekin X-akselilla vasemmalta oikealle, X-akselin mittayksikkö ei ole aika vaan rokotuskattavuus – esim. 40 % kattavuutta vastaavat maakohtaiset pisteet eivät osu samoille päiville.
Aloitan tulosten käsittelyn yksinkertaisemmasta taustahistogrammista. Kun rokotuskattavuus ylitti 10% sairaaloiden COVID-potilaskuormitus alkoi vähentyä jyrkkästi. Tämä oli odotettavissa, koska rokotukset kohdennettiin riskille altteimpaan väestöön, vanhuksiin ja huonokuntoisiin, sekä heistä huolehtivaan hoito- ja hoivahenkilökuntaan. Kun 35% väestöstä oli rokotettu, sairaalakuormituksen aleneminen kuitenkin pysähtyi. Oliko kaikki vaarassa olevat jo rokotettu? Kun rokotuskattavuus saavutti 45…50% sairaalakuormitus alkoi jälleen kasvaa, eräissä maissa jyrkästi, ja nousu jatkui 60…65% rokotuskattavuuteen saakka.
Mieleeni nousee kolme toisistaan riippumatonta selitystä – lukijoiden kriittiset näkemykset ja selitykset ovat tervetulleita:
- Deltavariantti: 30…40% rokotuskattavuus saavutettiin samoihin aikoihin kun aikaisempia nopeammin leviävä ja nuorempia sairastuttava Deltavariantti levisi Euroopassa ja syrjäytti muut variantit.
- Tartunnoilta suojaamisen heikkeneminen: Väestön ensimmäisen kolmanneksen rokottamisen tulokset olivat niin lupaavia, että tartuntojen leviämistä hillitseviä rajoituksia alettiin purkaa kiihtyvään tahtiin ympäri Eurooppaa [mm. Israel 15.6, Britannia 19.6., … Suomi 6.9., Tanska 10.9., Norja 24.9.]. Samalla maskien käyttöpakoista ja osasta suosituksiakin luovuttiin. Väestöstä kuitenkin puolet tai enemmän oli kuitenkin edelleen rokottamatta ja tartunnat lähtivät uuteen laukkaan suurelta osin heidän välittäminään. Myös jo rokotettujen osuus tartunnoista ja eteenpäin tartuttamisesta lisääntyi. => Tartunnoilta suojaamisen ja suojautumisen heikkeneminen lisäsi sairaaloiden kuormitusta enemmän kuin rokotusten eteneminen kykeni sitä vähentämään.
- Rokotusten suojausvaikutuksen hiipuminen: Sairaaloiden COVID kuormitukset kääntyivät eri maissa uuteen kasvuun heinä … syyskuussa, jolloin ensimmäisenä rokotettujen vanhimpien ja huonokuntoisimpien toisesta annoksesta oli kulunut jo 5…7 kk, ts. heidän rokotussuojansa oli jo olennaisesti heikentynyt. Tartuntojen ja sairaalakuormituksen kasvu oli siis odotettavissa.
En yritä arvailla, kuinka suuri osuus kullakin näistä kolmesta selityksellä oli sairaalakuormituksen merkittävään kasvuun vaikka koko väestön rokotuskattavuus kohosi 40%sta 65%iin. Niiden – ja mahdollisen neljännen selityksen – suhteelliset painoarvot ovat tuskin kaikkialla samat.
Graafista voi lukea enemmänkin. Aina 40% rokotuskattavuuteen saakka maiden väliset sairaaloiden COVID kuormitusten erot olivat hyvin suuria, ts. samalla rokotuskattavuudella, esim 25%, COVID potilaita oli sairaaloissa vähiten Suomessa, 8#/miljoona, ja eniten Unkarissa, 426/#miljoona, 54 kertaa enemmän! Rokotuskattavuus on siis ollut vain yksi, eikä aina läheskään merkittävin sairaaloiden COVID kuormitukseen vaikuttava tekijä. Rokotuskattavuuden kohotessa erot ovat pienentyneet. Esim. 60% rokotuskattavuudella sairaalapotilaita oli vähiten Tanskassa, 14/miljoona, ja eniten Portugalissa, 218/miljoona, ero oli enää 16 kertainen.
Rokotuskattavuuden kohoaminen 60% eteenpäin on onneksi kääntänyt sairaalakuormituksen jälleen jyrkentyen alenevaksi. Yli 75% rokotekattavuuteen on valituista 21 maasta yltänyt kuitenkin vain 5. Rokotuskattavuuden kärkipäässä johtopäätöksien tekoa tukeva data siis vähenee ja yksipuolistuu. Koetan silti sen perusteella arvioida rokotuskattavuutta kohottamalla saavutettavissa olevasta sairaalakuormituksen tasosta. Euroopan mitassa alle 10 COVID sairaalapotilasta miljoonaa asukasta kohden vaatisi, että koko väestöstä 90…95% olisi rokotettu. Tähän on tehtävä kolme olennaista varausta:
- Tärkeintä ei ole se, kuinka monta kertaa on rokotettu vaan se, että viimeisimmän rokotuksen antaman suojan pitää pysyä voimassa. Tämänhetkisen käsityksen mukaan se tarkoittaa, että riskiryhmien edellisestä rokotuksesta ei saa olla enempää kuin 4…5 kk, ja muiden edellisestä rokotuksesta enempää kuin 6…7 kk. Kun rokotussuojan heikkeneminen ajan myötä huomioidaan, väestön efektiivinen rokotussuoja ei Suomessa lokakuun puolivälissä enää kasvanut koska uudet rokotukset kasvattivat sitä hitaammin kuin aiempien rokotusten suojan heikkeneminen vähensi.
- Kaikista suojauksista ei suinkaan voi luopua. FFP2 maski on tehokkain, henkilökohtaisin, helppokäyttöisin ja vähiten rajoittava tapa suojata itseään ja läheisiään COVID tartunnalta, ja sen avulla voidaan vähentää kalliimpia, tehottomampia ja rajoittavampia toimia. Portugalissa rokotukset ovat pisimmällä, ja COVID-kuolemat vähentyneet tasaisesti jo 3 kk ajan. Silti maassa on voimassa maskipakko joukkoliikenteessä, ravintoloissa ja ostoskeskuksissa, ja niitä käytetään edelleen paljon myös kaduilla. Espanjassa voimassaolevat määräykset ovat hyvin samankaltaiset, paino on nimenomaan maskien käyttämisessä julkisissa sisätiloissa, myös ravintoloissa paitsi syömisen aikana, sekä lähikontakteissa.
- Kolmas eli buusterirokotus alentanee COVID tartunnan ja sairaalakuntoon joutumisen riskiä todella merkittävästi ja mahdollisesti kakkosrokotusta pitemmäksi aikaa. Buusterin lisäksi Pfizer [yhtiön kolmas kultakaivos?] ja MSD/Merck saanevat lähiaikoina markkinoille COVID-lääkkeet, jotka parantavat olennaisesti jo saadun COVIDin ennustetta. Jos/kun rokottamalla ei saada aikaan laumaimmuniteettia, lääkkeellä on puolellaan merkittävä etu. Lääkettä tarvitaan ainoastaan potilaille, ei koko väestölle.
Sekä rokotuskattavuus että lääkkeiden saatavuus on kuitenkin ulotettava koko maailman väestölle. Muussa tapauksessa maailmaan jää parhaassakin tapauksessa aivan liian monia uusia viruskantoja tuottavia alueellisesti raivoavia COVID-epidemioita ja ovia voidaan aukoa ainoastaan toisilla alueilla, sielläkin varauksellisesti.
Näiden varassa on mahdollisuus, että pandemia voisi todella olla elämää uhkaavana ja olennaisesti rajoittavana tekijänä ohi joskus v. 2022 aikana.
*) Saksa ei julkaise sairaaloiden COVID-potilasmääriä, mutta kylläkin sairaaloiden viikottaiset COVID sisäänotot. Laskin Saksalle arvion sairaaloiden COVID-potilasmääristä olettaen että tämän luvun suhde viikottaisiin COVID sisäänottoihin olisi sama kuin Ranskassa.
Kiitos. Hieno analyysi.