Pohjois-Italiassa, kymmenen kilometriä Bergamosta koilliseen, on 11 500 asukkaan kaupunki, Nembro. Maaliskuussa sen väestöstä menehtyi koronasairauteen (covid-19) joka seitsemäskymmenes, enemmän kuin missään muualla koko maailmassa. Koska valtaosa kaupungin asukkaista sai tartunnan, ja heidät oli suljettu kaupungin alueelle kahden kuukauden ajaksi, Nembrosta tuli tahtomattaan elävä koronalaboratorio. Google-haku ”Nembro” ja ”corona” tuottaa noin miljoona hakutulosta. Koronaepidemiaa Nembrossa on jo nyt tutkittu melkoisesti ja tuloksista on jo nyt julkaistu lukuisia tieteellisiä artikkeleita, jotka vahvistavat tai kumoavat useita koronaepidemiaan liittyviä olettamuksia. Ne osoittavat että väestötasolla koronasairaus todella tappaa 1-2% kaikista tartunnan saaneista, että korkea tappavuus ei ole näennäistä, sitä ei voi selittää suurella piiloon jääneiden tartuntojen määrällä ja lopulta myös, että jos koronavirusta (SARS-CoV-2) vastaan voi syntyä laumaimmuniteetti ilman rokotetta, tautiin täytyy sairastua ainakin 60% väestöstä.
Yksikään näistä tuloksista ei ole odottamaton, mutta yhden kaupungin koko väestön kattavina ne vahvistavat tuhansien eri puolilta maailmaa kertyneiden hajanaisten tutkimustulosten viestejä.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ja sosiaali- ja terveysministeriö (STM) eivät ole kuitenkaan antaneet niiden häiritä omia laskelmiaan tai suunnitelmiaan.
Tekstini perustuu eräiltä osin epäsuoriin päätelmiin siitä, miten keskeiset palaset parhaiten sopisivat toisiinsa. Tämä johtuu siitä, että erityisesti THL:n johtopäätökset perustuvat keskeisesti oletuksiin, joita ei ole avattu ja STM:n päätökset tavoitteisiin, jotka on kerta toisensa jälkeen hämärretty. Pyydän jo etukäteen anteeksi, jos näin pahoitan lähimmäiseni mielen. Se ei ole tarkoitukseni.
Ihan aluksi annan tunnustuksen hallituksen politiikalle ja suomalaisten, erityisesti 70 v. täyttäneiden käyttäytymiselle. Kiitos maaliskuun puolivälissä annettujen kontaktien rajoitus- ja eristysohjeiden ja niiden pedantin noudattamisen, tilanne Suomessa on tällä hetkellä hyvä, itse asiassa erinomainen. Päivittäiset uudet tartunnat ovat alentunut yhtäjaksoisesti viisi viikkoa, 200-300 huippulukemista muutamaan kymmeneen, kuolemantapaukset muutamaan ja tehohoidossakin on enää 25 covid potilasta. Olemme kadehdittavissa asemissa painamaan tarttuvuusluvun nykyisestä, R0 = 0,6 ..0,8, edelleen R0 < 0,5 ja siten tukahduttamaan epidemian tasolle, jossa jokseenkin jokainen uusi tartunnan kantaja ja hänen kontaktinsa voidaan jäljittää ja määrätä karanteeniin tai hoitoon siihen saakka kunnes hän paranee tai osoittautuu terveeksi. Tämä avaa nopeimman ja turvallisimman tien yhteiskunnan avaamiseen. Se edellyttää tietenkin terveysvalvonnan jatkuvaa varuillaan oloa, tilanteen seurantaa, valmiuden ylläpitoa ja tarvittaessa nopeaa reagointia niin kauan kunnes covid tilanne on vähintäänkin Shengen-alueella ja meidän lähiympäristössämme luotettavasti hallinnassa. Suomalaisten elämää, kansalaisyhteiskuntaa ja taloutta tällaisen terveysvalvonnan valppauden säilyttämisen ei tarvitse rajoittaa kuin minimaalisesti ja se tulee määrättömästi halvemmaksi kuin nykytilanne. Tämähän alkaa siis näyttää aamunkoitolta yön painajaisten jälkeen.
Miksi siis ole yhä huolissani? Koska STM:n ja sen kautta hallituksen asiantuntijaorganisaationa huomattavaa ohjausvaltaa käyttävän THL:n asiantuntijat eivät näe nykyistä tilannetta mahdollisuutena vaan uhkana, epidemia on jo hidastunut liikaa. Tätä he ovat toistaneet vaihtelevin sanakääntein. THL on kulkenut ja kulkee edelleen Ruotsin epidemiajohtajan, Anders Tegnellin, henkisessä talutuksessa ja nojaa tämän vuoksi vaarallisella tavalla harhaisiin uskomuksiin covid epidemian suhteen.
Nämä uskomukset ovat tiivistetysti seuraavat: (i) viruksen tartuntakuolleisuus on tavallisen influenssaviruksen luokkaa; (ii) näkyvien tautitapausten takana piileskelee monikymmenkertainen määrä tunnistamattomia, kantajalleen harmittomia mutta silti tartuttavia tapauksia; (iii) covid epidemian tukahduttamisen haitat olisivat hyötyjä mittavammat ja ulottuisivat paljon pitemmälle tulevaisuuteen, ja [rokotteen puuttuessa] em. syistä johtuen (iv) antamalla väestön hallitusti sairastaa epidemia, suojataan vähimmin kokonaisvahingoin väestö, talous ja laajasti koko yhteiskunta muutoin väistämättömiltä uusilta epidemian aalloilta.
Hetemäen työryhmän raportti (Koronakriisin vaikutukset ja suunnitelma epidemian hallinnan hybridistrategiaksi, 3.5.2020), perustuu epidemiaskenaarioiden osalta THL:n mallinnuksiin eikä siinä edes esitetä vaihtoehtoa, jossa R0 < 1,0, ts. epidemia voisi tukahtua. Käsitellyissä vaihtoehdoissa R0 = 1,2…1,8, ja matalin R0 esitetään ongelmallisimpana, koska väestön sairastaminen laumasuojaan saakka kestäisi siinä pisimpään! Sellaista skenaariota, jossa väestön sairastaminen yritettäisiin minimoida eikä laskettu.
WHO:n Covid-19 tutkimustietokantaan oli 14.5. mennessä kertynyt 18 430 uutta tutkimusraporttia ja julkaisua SARS-CoV-2 viruksesta, covid sairaudesta ja -epidemiasta, ja uusia lisätään yli 800/vrk. Hetemäen raportissa ei viitata niistä yhteenkään, eivätkä ne näytä muutoinkaan vaikuttaneen THL:n tai STM:n käsityksiin covid epidemiasta tai käsityksiin perustuviin päätöksiin.
Suuri joukko suomalaisia asiantuntijoita on helmi-maaliskuun vaihteesta pitäen kiistänyt nämä uskomukset. He, siis me olemme jakaneet näkemyksemme mm. WHO:n ja laajan kansainvälisen kollegajoukon kanssa. Olemme olleet äärimmäisen huolissaan siitä, mihin ylläkuvatut uskomukset ovat viemässä suomalaisten terveyden, kansalaisoikeudet ja elämän sekä Suomen talouden ja yhteiskunnan.
Olemme tehneet kaikkemme, että varoituksemme kuuluisi ja vaikuttaisi. Yrityksemme tuoda päättäjille uutta tietoa ja vaikuttaa sen kautta olivat kuin puhumista pimeän talon massiiviselle tammiovelle. Vielä pari viikkoa sitten päätetyt ja kesäkuussa toteutettavat rajoitusten purkupäätökset perustuivat em. uskomuksia toistavaan Hetemäen työryhmän tilanneanalyysiin.
Mikä THL:n analyysissä on pielessä, ja miksi me tiedämme sen nyt
THL lähti maaliskuussa mallintamaan ja ohjaamaan covid tautia influenssaepidemiana, jonka tartuntakuolleisuus (IFR) on 0,04 – 0,2%. Epidemia menisi ohi kuten aikaisemminkin ja tuottaisi väestölle laumaimmuniteetin, kunhan sairastuneiden määrä saavuttaisi 60 – 75% väestöstä. Tilanne pysyisi hallinnassa kunhan tehohoitokapasiteetti riittäisi vakavimpien keuhkokuumetapausten hoitamisen.
Kun covid diagnoosin saaneista sekä Suomessa että maailmalla alkoi kuitenkin kuolla useita prosentteja, THL tarjosi selitykseksi piilotartunnat, että tartunnan saaneita on todellisuudessa 20-30 kertaa enemmän kuin covid diagnoosin saneita. Heistä valtaosa sairastaisi taudin kuitenkin niin vähäisin oirein, että eivät käy lääkärillä, mutta levittävät silti tautia ympärilleen. Kun diagnostisoituja sairaustapauksia oli esimerkiksi sata, tunnistamattomia olisi jo 2000 – 3000. Niiden etsiminen ja löytäminen olisi toivoton urakka, johon ei kannattasi panostaa. THL ohjeistikin maaliskuun puolivälistä eteenpäin testaamaan vain rajattuja ryhmiä, ei kaikkia oireisia ja keskittymään tartuntojen jäljittämisen sijaan epidemian etenemisnopeuden ohjaamiseen tehohoitokapasiteetin puitteissa.
Dramaattiset uutiskuvat helmikuussa Wuhanista, maaliskuussa Lombardiasta, huhtikuussa New Yorkista ja Madridista kuitenkin osoittivat, että kyseessä oli jotakin aivan muuta kuin kausi-influenssa. THL:n olettama tartuntakuolleisuus oli ainakin kertaluokkaa liian alhainen. Julkaistujen väestötason tartuntakuolleisuusarvioiden (IFR) valtaosa on asettunut välille 0,7 – 2,3%. THL pitäytyi kuitenkin edelleen selityksessä, että kunhan tunnistamattomien tartuntojen määrät selviävät, ne osoittautuvat paljon muiden olettamia suuremmaksi. Samalla pienenisi tartuntakuolleisuusarvio ja lähenisi laumaimmuniteetin edellyttämä taso.
Tämä toivo kaatui pienessä Pohjois-Italialaisessa Nembron kaupungissa. Sen 11 500 asukkaasta kuoli covid epidemian aikana 11.4. mennessä 194, kun vastaavan ajanjakson kuolemantapausten odotusarvo oli 32. Erotus, 162 kuollutta, on 1,4% kaupungin koko väestöstä. Nembrossa mitattu Covid sairauteen liitetty väestökuolleisuus (PFR) on siis 1,4%. Se määrittää samalla tartuntakuolleisuuden minimiarvon Nembrossa 7-35 kertaa THL:n alun perin Suomelle olettamaa covid sairauden tartuntakuolleisuutta suuremmaksi. Piiloon ei jäänyt ainoakaan tartunnan saanut, koska jokaisen, vauvasta vaariin oletettiin saaneen tartunnan. Nembrosta 70 km etelään on 4700 asukkaan Castigliano d’Adda, jossa covid epidemia Italiassa alkoi helmikuun puolivälissä. Sen asukkaista sairauteen kuoli 15.4. mennessä 1,3% (PFR).
Pohjois-Italian covid kuolemien määrää on selitetty vanhojen ja sairaiden suurella väestöosuudella. Sekä Nembrossa että Castigliano d’Addassa yli 70 v, ikäisten osuus väestöstä on 17,4%, Suomessa 15,9%. Ero selittyy Italialaisten alhaisemmilla sydän- ja verisuonitauti- ja diabetesmäärillä, ja tästä johtuen 2 v. suomalaisia pitemmällä eliniällä. Eivät nämä erot paranna suomalaisten covid ennustetta ainakaan Italialaisiin verrattuna.
Kun uusien testattujen tautitapausten päivittäinen määrä kääntyi Suomessa huhtikuun toisella viikolla laskuun, THL:ssa ja STM:ssa ei enää uskottukaan kontaktien rajoituksilla olleen keskeistä vaikutusta tartuntojen vähenemiseen, vaan ilmeisesti pääteltiin, että tartunnan saaneiden osuus alkoi lähestyä laumasuojaa, ja taudin tartuntakuolleisuus saattaisi sittenkin osoittautua vain murto-osaksi siitä, mitä muualla maailmassa kuvitellaan. Odotukset asetettiin nyt verestä mitattaviin vasta-aineisiin, jotka jälkikäteen osoittavat tartunnan.
Muualta maailmasta tulleet covid sairauden tartuntakuolleisuusarviot [kts. edellinen blogini: Koronaepidemian torjunta: ei rahat vai henki vaan rahat ja henki] eivät perustuneet aivan yhtä suoraan ja konkreettiseen dataan kuin Nembrossa. Silti niissäkin huomioitiin, että eivät vain tartunnan saaneiden vaan myös covid sairauteenn kuolleiden määrät oli aiemmin arvioitu liian alhaisiksi. Kuolleiden määriä korjattiin vertaamalla niitä epidemian aikaiseen ylimääräiseen kokonaiskuolleisuuteen, joka ylitti rekisteröityjen covid kuolleiden määrän yleensä 20…400%. Tartuntojen määrät taas alkoivat osoittautua väestön vasta-ainetutkimusten lisääntyessä 2-4 kertaa diagnostisoituja suuremmaksi. Piilotartuntojen määrät ovat silti osoittautuneet vain kymmenes- kahdeskymmenesosiksi oletetuista.
Myös THL alkoi selvittää vasta-ainetesteillä, kuinka suurella osalla pääkaupunkiseudun väestöstä tartunta on jo ollut. Tulos oli shokki THL:lle, mutta vastasi muualta maailmasta saatuja tuloksia. Tartunnan oli saanut pääkaupunkiseudulla alle prosentti väestöstä ja muualla Suomessa epäilemättä vielä vähemmän. Piilotartuntoja löytyi, mutta ne kaksin-kolminkertaistivat, eivät monikymmenkertaistaneet arviota tartunnan saaneiden määrästä.
Viimeiseksi oljenkorreksi laumaimmuniteettia tavoitteleville jäi mahdollisuus, että siihen saattaisi sittenkin riittää jo 10…20% osuus tartunnan saaneita.
Castigliano d’Addasta (13.4) ja Nembrosta (20.4.) valmistuneet väestön vasta-ainetulokset vievät pohjan tältäkin toiveelta. Tartunnan saaneiden osuus väestöstä osoittautui näissä kaupungeissa 66 ja 60%:ksi, korkeimmaksi missään mitattuun. Tätä alemmalla tasolla laumaimmuniteettia ei siis ainakaan olisi odotettavissa.
Pysähtyikö tartuntojen nousu 60…66% kohdalla nimenomaan laumasuojaan? Soisin että näin olisi. Sen hinta molemmissa kaupungeissa oli nimittäin kova, joka seitsämännenkymmenennen kaupungin asukkaan elämä. Vakava sairaus jättää pysyvän keuhko- tai munuaisvaurion vielä useammalle, mikä vaikuttanee kuolleisuuteen vuosia. Vuoden, parin mittaan tiedetään paljon enemmän. Castigliano d’Adda ja Nembro naapurinsa Alzanon kanssa saattaa olla ainoat paikkat maailmassa, jossa laumaimmuniteetti SARS-CoV-2 virusta vastaan on toteutunut. Niistä tuli tahtomattaan eläviä covid laboratorioita ja niiden asukkaista tieteellisen mielenkiinnon ja seurannan kohteita pitkälle tulevaisuuteen.
Ikäihmisten riski on suurin – mutta lyhentääkö covid lopulta elämää?
Kaikki ovat kuulleet, että valtaosa covid kuolemista kohdistuu ympärivuorokautisen hoivan varassa eläviin, keskimäärin 84-vuotiaisin vanhuksiin, joilla on jokin perussairaus. Näiden ihmisten keskimääräinen jäljellä oleva elinaika lasketaan kuukausissa eikä vuosissa ilman covid tartuntaakin. Elämä hiipuu hiljaa, ja saattohoidon käynnistää tavallisimmin jokin infektio – miksi ei sitten covid?
Kuinka paljon covid kuolema tutkitusti lyhentää elämää? Tulos [Italia, Wales] oli että podettujen pitkäaikaissairauksien vaikutukset huomioiden covid tautiin kuollut mies menettää keskimäärin 13 vuotta ja nainen 12 vuotta elämästään. Kyse ei siis suinkaan ole elämän viime hetkien lyhentämisestä.
Aivan vastaavaa harhaa tästä nk. sadonkorjuuefektistä [epidemiologiassa ’harvesting effect’] tyrkytettiin kauan selitykseksi mm. ilman saasteiden aiheuttamiin kuolemantapauksiin, ja myös niiden osalta ilman saasteiden osoitettiin lyhentävän elämää vuosilla, ei viikoilla.
Suomen koronaepidemiasta yli- ja ulos pääsemisen vaihtoehdot? Tukahduttaminen, laumaimmuniteetti, hybridi, joku-tulee-ja-rokottaa
Tukahdutamisvaihtoehdon on THL torjunut kerta toisensa jälkeen jyrkin sanoin – palaamme siihen tuonnempana. Laumaimmuniteetin tavoittelemisen ovat [toistuvasti] kiistäneet pääministeri Sanna Marin, sosiaali- ja terveysministeri Krista Kiuru, kysyttäessä myös THL:n Terveysturvallisuusosaston johtaja ja hallituksen ykkösauktoriteetti Mika Salminen.
Vielä pari viikkoa sitten, kun alussa listaamani uskomukset (i) … (iv) olivat voimassa, Suomen vaihtoehdoksi esitettiin nk. hybridimalli. Sitä ei ole avattu kovinkaan selvästi. Kai Mykkänen kysyi eduskunnassa (29.4.), Pääministeri Marin, te olette toistanut, että strategia on minimoida tartunnat. Salminen puhuu niiden lisäämisestä. Vain toinen totuus voi olla voimassa kerralla. Marin vastasi, että hallitus ei ole missään vaiheessa tavoitellut sitä, että mahdollisimman moni suomalainen sairastaisi tämän taudin. THL:n Salminen kantoi seuraavana päivänä julkisesti huolta siitä, että epidemia on jo hidastunut liikaa.
Laumaimmuniteetin tavoite on siis poissuljettu, samoin tukahduttaminen. Sanana hybridi tarkoittaa yhdistelmää, tässä tapauksessa laumasuojapolitiikan, joka edellyttää, että n. 2/3 suomalaisista sairastaa jollakin aikavälillä covid taudin, ja testaa-eristä-jäljitä-hoida politiikan, jota on vuosisadat käytetty nimenomaan epidemioiden tukahduttamiseen. Yhdistelmä ei ole periaatteessa mahdoton: laumaimmuniteetti tukahduttaa epidemian. Salminen puhui jarruttamisesta … tasapainoilua sen kanssa, että pystyttäisiin elämään mahdollisimman normaalisti, mutta samaan aikaan epidemia ei kiihtyisi…
Hybridistrategia, testaa-eristä-jäljitä-hoida tavoitteena laumaimmuniteetti
Tiedän kyllä, että laumaimmuniteettitavoite on kielletty, mutta jos tavoite on sittenkin jokin muu, se olisi viimeistään nyt ennen merkittävää rajoitusten purkamista kerrottava suomalaisille.
Käyn seuraavassa läpi pelkistetyn laskuharjoituksen, jossa tavoitteena on hybridistrategian mukaisesti tartuttaa yhden vuoden kuluessa oletettu laumaimmuniteetin vaatima osuus Suomen väestöstä, ja samalla testata, eristää, jäljittää ja hoitaa tartunnan saaneet ja sairastuneet. Kehittyneempi epidemiamallinnus toisi tietenkin tarkennuksia ja yksityiskohtia ja ennen kaikkea se tuottaisi tapahtumille kausaalisen aikasarjan. Kokonaisarviota sairastuneiden, tehohoitoa tarvitsevien ja kuolevien määristä se ei kuitenkaan voi olennaisesti muuttaa.
Skenaarion lähtöoletukset: (i) Covid tartunnan tähän mennessä saanut alle 1% väestöstä, niin pieni osuus, että se voidaan laskennassa unohtaa, (ii) tartuntakuolleisuutena käytetään IFR=1,0%, (iii) vaikka pitkäaikaisesta immuniteetista ei ole varmuutta, laumaimmuniteetin edellytykseksi oletetaan, että tartunnan tulee saada 60% väestöstä, (iv) tartunnasta epäillyt asetetaan karanteeniin á 2 vko, (v) Keskimääräinen tehohoidon aika on THL:n mukaan 12 vrk.(*. Kaikki tulokset ovat yhden vuoden ajalle tasan jaettuja vuorokausikeskiarvoja.
*) THL arvioi keskimääräiseksi tehohoitojaksoksi 12 vrk. Suomen sairaaloissa on 17.5. mennessä tehty covid tehohoitovuorokausia vain 3080, ts. lukusuhteena 10,3 vrk. jokaista kuollutta covid potilasta kohden. Joko valtaosalle covid kuolleista ei ole annettu lainkaan tehohoitoa, tai tehohoidon vaikuttavuus on ollut vaatimatonta.
Ota sinäkin taskulaskin esiin tai avaa Excel.
Tartunnat: 60% x 5,5 miljoonaa suomalaista = 3,3 miljoonaa tartuntaa/vuosi => 9100 tartuntaa/vrk (testaa n. 10 kertainen määrä, 100 000/päivä)
Karanteenivuorokaudet: 14 vrk x 3,3 miljoonaa tartunnan saanutta = 46 miljoonaa karanteenivrk => keskimäärin karanteenissa joka päivä 126 000 suomalaista (eristä…)
Jäljitettävät: Jos kultakin tartunnan saaneelta löytyy keskimäärin 7 kontaktia, jäljitettävänä on samanaikaisesti noin miljoona suomalaista. Myös heistä ainakin suuri osa olisi määrättävä karanteeniin (…jäljitä).
Tehohoito: Tartunnan saaneista 3,3 miljoonasta suomalaisesta tehohoitoa saa 1% 33 000 tehohoitojaksoa x 12 vrk = 400 tuhatta tehohoitovrk. => 1100 tehohoitopaikkaa (hoida)
Kuolemat: Tartunnan saaneista kuolee 1,0% x 3,3 miljoonaa = 33 000 vainajaa = 600 hautausta/lauantai.
Tulos on tietenkin absurdi, painajaisskenaario. Mutta tämä ei johdu laskuvirheistä, joten se havainnollistaa tukahduttamiseen tarkoitetun testaa-eristä-jäljitä-hoida -politiikan ja laumasuojaa tavoittelevan epidemian jarruttamispolitiikan yhdistämisen mahdottomuuden.
Talous, joka on pitkälle sama asia kuin ihmisten kulutuskäyttäytyminen [ravintoloiden, kulttuuri- ja matkailupalveluiden käyttö, kotitalouksien ja ihmisten omat hankinnat, investoinnit ja remontit, ym], ei voisi tietenkään missään tapauksessa normalisoitua tällaisen painajaisskenaarion aikana – eikä tämä riipu lainkaan voimassa olevista tai puretuista rajoituksista. Minkähänlaista olisi kansalaisten päivittäinen työssäkäynti ja työnteko tuollaisen vuoden aikana? Kyseessä olisi siis myös kansantaloudellinen, sosiaalinen ja yhteiskunnallinen painajaisskenaario siinäkin tapauksessa että sairastuttamalla koko kansa saataisiin niille, jotka onnistuisivat päättämään epidemiavuoden jopkseenkin terveenä, lopulta pitkäaikainen laumaimmuniteetti. Parhaassa tapauksessa tämä saavutettaisiin samoihin aikoihin kun rokote saadaan käyttöön, pahimmassa tapauksessa ei koskaan.
Katsotaanpa sittenkin vielä kerran se tukahduttamisskenaario
Moni viisaskin täällä Lännessä [Friedman, Soininvaara, ym.] uskoo aivan ilmeisesti, että immuniteetti, rokottamalla tai sairastamalla, on ainoa tapa pysäyttää tarttuva tautiepidemia, että tämä on kumoamaton luonnonlaki johon kaikkien on vain alistuttava. Mutta tämä ei ole ikiaikainen luonnonlaki vaan uusi dogmi, jota esim. WHO yrittää kaikin keinoin torjua [ja Trump torjua WHO:a]. Kokemus ei dogmia tue, eikä näin onneksi uskottu esim. keuhkoruton, koleran, lavantaudin, tuberkuloosin, Ebolan, SARSin tai MERSin kohdalla [yhtäkään niistä ei ole hävitetty eikä yhteenkään ole rokotetta], eikä ole suuressa osassa maailmaa uskottu myöskään covid taudin kohdalla. Kuka ja miksi on nyt saanut meidän pallonpuoliskollamme monen maan terveysviranomaisetkin uskomaan ja uskottelemaan että covid sairauden tukahduttaminen on mahdoton vaihtoehto: se joko aiheuttaisi entistä pahemman uuden sairausaallon tai sulkisi ihmiset pysyvästi neljän seinän sisään ja tuhoaisi kansantaloudet.
Kiertääkö netissä jonkinlainen päivitetty versio Siionin viisaiden pöytäkirjoista?
Itä-Aasiassa [Kiina, Hong Kong, Taiwan, Etelä-Korea], sekä Australiassa ja Uudessa Seelannissa covid-19 epidemiat tukahdutettiin 3-5 viikossa Wuhania lukuun ottamatta, missä se kesti kaksi kertaa kauemmin. Tukahduttamisen testaa-eristä-jäljitä-hoida menetelmät löytyivät historiallisista kokemuksista, oppikirjoista ja WHO:n ohjeista. Niitä oli käytetty edellisten tappavien koronavirusten SARS (2003) ja MERS (2015-2017) epidemioiden torjunnassa ja niitä täydennettiin innovatiivisilla mobiili-ICT sovelluksilla. Tukahduttamiselta ja paluulta mahdollisimman normaaleihin oloihin ei Itä-Aasiassa edellytetty, että SARS-CoV-2 virus katosi maailmasta, eikä sillä tarkoitettu edes sitä, että uusia tautitapauksia ei lainkaan ilmenisi, vaan että kaikki uudet tapaukset kyetään havaitsemaan nopeasti, tartuntaketjut eteen- ja taaksepäin jäljittämään, tartunnan mahdollisesti saaneet eristämään ja sairastuneet hoitamaan, ja että näiden määrät pidetään niin alhaisina että ne eivät olennaisesti vaikuta yhteiskuntaan, talouteen eikä terveiden jokapäiväiseen elämään. [Vrt. Tuberkuloosi oli 60-luvulle saakka Suomessa yksi johtavista kuolinsyistä, ja Suomeen tulee ulkomailta edelleen keskimäärin 30 pääasiassa lääkeresistentin tuberkuloosin tartuttamaa vuodessa. Niitä ei kuitenkaan päästetä leviämään, eivätkä ne siksi hallitse meidän elämäämme.]
Tukahduttamisstrategian tavoite on päästä nopeasti eroon kalliista ja summittaisista massarajoituksista ja siirtyä kohdennettuihin ja lyhytaikaisiin yksilörajoituksiin. Massarajoitukset puuttuvat syvästi kansalaisten perusoikeuksiin ja vapauksiin ja me maksamme niistä käsittämättömän korkeaa inhimillistä, sosiaalista, taloudellista ja yhteiskunnallista hintaa. Kuitenkin meillä Lännessä suhtaudutaan äärimmäisen torjuvasti nimenomaan yksilörajoituksiin.
Autoritatiivisessa Idässä asetetaan tuhat sairasta karanteeniin muutamaksi viikoksi, jotta he eivät tartuttaisi miljoonaa vapaana liikkuvaa tervettä. Meillä liberaalissa Lännessä sensijaan asetetaan miljoona tervettä karanteeniin kuukausiksi, jotta he eivät saisi tartuntaa tuhannelta vapaasti liikkuvalta sairaalta.
Ja mekö siis olemme niitä viisaampia ja humaanimpia?
Itä-Aasiassa tukahduttamisvaihtoehto on testattu pienissä ja suurissa, autoritatiivisissa ja demokraattisissa maissa. Se toimii ja lopettaa covid epidemian lyhyeen. Alueen 1 500 miljoonaa asukkaan keskuudesta on covid kuolemia kertynyt yhteensä vain pari prosenttia maailman kokonaismäärästä. Päivittäin koko tuolla alueella kuolee covid sairauteen nyt suurin piirtein yhtä monta kuin Suomessa ja kymmenesosa siitä mitä Ruotsissa. Epidemian vaikutukset työllisyyteen, sosiaaliseen elämään ja ihmisten liikkuvuuteen ovat jääneet lyhytaikaisiksi ja paikallisiksi sekä Eurooppaan ja Amerikkaan verrattuna vähäisiksi.
Tukahduttaminen on vain tilapäinen ja lyhytaikainen ratkaisu, ja sen hinta on todella kova… Tukahduttaminen antaa sellaisen mielikuvan, että tämä voitaisiin kadottaa maailmasta, kun se ei vaan ole realistista… talous ja ulkomaankauppa pysyvät kiinni vuoden loppuun. Sitten meillä ei yhtäkkiä ole rahaa ostaa sitä rokotetta, kun se joskus tulee. Nämä meillä kerta toisensa jälkeen toistetut pelottelumantrat ovat yksiselitteisesti ristiriidassa Itä-Aasian todellisuuden kanssa. Senenempää SARS (2003) kuin MERS (2015-7) epidemioiden tukahduttaminen kuin Covid-19 epidemiankaan tukahduttaminen Itä-Aasiassa eivät ole johtaneet katastrofaaliseen toiseen/kolmanteen aaltoon, taloudelliseen umpikujaan tai vankilanomaiseen yhteiskuntaan.
Vihreä kansanedustaja Atte Harjanne porautui THL:n malliskenaarioiden sisälle ja hänen johtopäätöksensä on, että Tukahduttamisen epäonnistuminen ei näissä skenaarioissa ole mallinnuksen tulos vaan sisään rakennettu oletus.
Perjantaina, toukokuun 15. päivänä. Suomen covid politiikka näytti todella alkavan kirkastua. Hallituksen tiedotustilaisuudessa aamulla pääministeri Sanna Marinin mukaan hallituksen näkemys oli, että covid-19 virusepidemia ei saisi levitä Suomessa ollenkaan. Tähän vaikuttaa Marinin mukaan se, että ei ole tiedossa, tuoko sairastaminen immuniteettia. Samana iltana THL:n pääjohtaja Markku Tervahauta linjasi YLE-1 Marja Sannikan haastattelussa, että covid-19 virus pitää tukahduttaa Suomessa. Lauantain HS:ssa Mika Salminen vakuutti jälleen, että tukahduttaminen ei ole mahdollista. Sunnuntain HS:ssa Tervahaudan mukaan ristiriitaa ei ole. Yhteinen näkemyksemme on epidemian leviämisen estäminen ja tartuntojen mahdollisimman tehokas ehkäisy hybridistrategian mukaisesti. Hetkiseksi kirkastunut kuva hämärtyi jälleen
Hämärä on jälleen laskeutunut. Olemme lähtöruudussa.
Mihin päämäärään hallitus hybridistrategiallaan pyrkii? Tietääkö hallitus sitä itse? Jos ei, niin kuka sen tietää? Kuka ja missä siitä päättää? Epidemian tarkoituksellisella tukahduttamatta jättämisellä ja säästöliekillä polttamisella voi olla vain yksi järjellinen tavoite, laumaimmuniteetti. Jos tavoite on jokin toinen, suomalaisilla on oikeus kuulla se pääministerin suusta, siis niin, että ne asiantuntijat, joita hallitus toistamiseen julistaa hyvin tarkalla korvalla kuuntelevansa eivät sitä seuraavana päivänä kumoa tai vesitä.
Epidemian tarkoituksellinen pitkittäminen ylläpitää hallituksen julkisuushegemoniaa, yhteiskunnallisia, sosiaalisia ja taloudellisia poikkeusolosuhteita sekä kansalaisten pelkoja omasta ja läheistensä toimeentulosta, tulevaisuudesta ja elämästä. Se myös keskittää kulttuuritarjontaa, rajoittaa olennaisesti kansalaisten oikeutta yrittämiseen, yhdistystoimintaan ja uskonnon harjoittamiseen, ja erikseen miljoonan suomalaisen oikeutta vapaaseen liikkumiseen ja toistensa tapaamiseen – kaikki perustavia kansalaisoikeuksia – sekä mahdollistaa hallitukselle uusien etuisuuksien luomisen ja niiden jakamisen. Yhdessä nämä muodostavat kertaluokkia suuremman vallankäyttö- ja Isoveli-Valvoo-vaaran kuin yksityisyydensuojafundamentalistien kammoama SARS-CoV-2 viruksen kantajien seuranta kännykkäsovelluksen avulla. Ne ovat myös pitkälle toistensa vaihtoehtoja.
Lähteitä:
Myllärniemi, M. & Vapaaksi covid-19 sta -työryhmä (2020). Vapaaksi covid-19 sta. https://www.erooncovid-19 sta.fi/eroon_covid-19 sta_muistio.pdf
Hetemäen työryhmän raportti:
https://valtioneuvosto.fi/documents/10616/21411573/VN_2020_12.pdf
Nembro, kuolleisuus:
https://www.ilprimatonazionale.it/cronaca/nembro-studio-morti-4-volte-numero-ufficiale-151030/
https://twitter.com/ferdigiugliano/status/1243128000121618432?lang=fi (26.3.2020)
https://www.bbc.com/future/article/20200401-coronavirus-why-death-and-mortality-rates-differ (1.4.2020)
https://www.bmj.com/content/bmj/369/bmj.m1835.full.pdf (14.5.2020)
Nembro, vasta-ainetulokset:
Castiglione d’Adda:
https://www.anttisaarnio.com/blog/italian-town-covid19
https://www.mdpi.com/2075-4418/10/4/224/htm
WHO Covid-19 database:
Menetetyt elinvuodet:
https://wellcomeopenresearch.org/articles/5-75
Tehohoitokapasiteetin käyttö:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Koronaviruspandemia_Suomessa
Thomas Friedman, New York Times:
https://www.nytimes.com/2020/05/19/opinion/trump-corona.html
Osmo Soininvaaran blogi
https://www.soininvaara.fi/2020/05/17/espanjan-vasta-ainetestien-tulos-on-todella-huono-asia/
Atte Harjanteen blogi
https://atteharjanne.fi/2020/05/17/toinen-aalto-vakavasti-otettava-riski-vaistamaton-morko/
Kiitos Matti. Erinomainen kirjoitus. Tutkin itse huhtikuussa Castiglione D’Addan kylän kuolleisuutta. Siellä oli 1.3% kylästä 1.2-15.4 välisenä aikana.
Ohessa kirjoitukseni:
https://www.anttisaarnio.com/blog/italian-town-covid19
Kiitos, erinomainen artikkeli jonka luin suurella mielenkiinnolla. Epidemia Italiassa todella alkoi Castiglione d’Addasta ja vasta-ainetestit osoittivat siellä lähes 70% saaneen tartunnan. Tilanne ja tulokset ovat hyvin samalaiset kuin Nembrossa.
Loistava juttu taas, kiitos.
Kuulin kritiikkiä, että kirjoittajan yhteystiedot on vaikea löytää, että ”kuka on Matti”?. Ja näin on – pitää tajuta klikata yksi blogipostaus erikseen näkyviin, että näkee tuon alatunnisteen. Siinäkään ei kyllä mainita kirjoittajan nimeä. Kannattaisi lisätä kirjoittajan tiedot myös sivupalkkiin ja/tai yläosaan.
Toden totta. Suurkiitos huomauttamisesta. Olen jo korjannut alustavasti ja korjaan vielä vähän lisää.
Loistava kirjoitus, kiitos Matille!
Minua kiinnostaisi pohjoisitalialaisten keuhkojen lähtötaso; voisiko tupakoinnin määrästä päätellä mitään suhteessa kuolleisuuteen. Oletus: Pohjois-Italian riskiryhmät polttavat enemmän kuin Suomen vastaavat.
Pohjois-Italian tietoja ei minulla ole erikseen, mutta koko Suomen ja Italian tupakointitasoista kyllä. v 2015 suomalaisista tupakoi 20,8%, Italialaisista 23,8%. Tupakointihistoriaon tietenkin myös tärkeä. WHO:n yksityiskohtaisemmassa vertailussa v. 2000 suomalaisista 15-25 v. ikäisistä tupakoi 31%, 26-54 v. 33-34%, 55-69 v. 22% ja 70+v. 10%. Italialaisten vastaavat prosentit ovat 20%, 32-33%, 15%, ja 11%. Nämä erot tuskin voivat selittää kuolleisuuseroja. Sitäpaitsi, koska me emme vielä tiedä tartuntojen määrää Suomessa, me emme myöskään tiedä tartuntakuolleisuutta eikä meillä ole mitään perustetta olettaa, että se poikkeaisi johonkin suuntaan esim Italiassa mitatusta.
Todistaano Nembro ja nää muut pikkukylät sekä laumasuojan olemassaolon, että siihen tarvittavan tartuntatason?
Vois kuvitella, että eniten vaadittavaan tartuntatasoon vaikuttaa sosiaaliset tavat?
Kiitos, oivaltava kysymys. Nembroa kutsuisin pikkukaupungiksi, siellä on väkeä saman verran kuin Maarianhaminassa. Tulokset viittaavat siihen, että laumasuoja saattaa olla mahdollinen, ja osoittavat, että niissä olosuhteissa se edellyttäisi vähintään 60% tartuntaosuutta. Laumasuojan kestosta ne eivät kerro mitään.
Kysymyksen seuraava osa on kiinnostava. Laumasuojaan vaadittava tartuntojen osuus ei todellakaan ole luonnonvakio. Sillä on tilastollinen väestötason arvo, joka ei auta yksilöä, jolta immuniteetti puuttuu hänen kohdatessaan viruksen tartuttajan – vaikka kaikki muut jo olisivat immuuneja taudille. Laumasuojan vaatimukset riippuvat sekä viruksesta, jolla on käytössään vain ihmisen paranemisen tai kuoleman rajaama aika ehtiä seuraavaan ihmiseen, että sen ihmisyhteisön käyttäytymisestä, johon nämä ihmiset kuuluvat. Italialaiset ovat tunnetusti vilkasta väkeä, pohjoisitalialaisetkin, olen asunut siellä muutaman vuoden. Kun tartuntojen määrä näissä pikkukaupungeissa kipusi kohti maksimia, siellä kuitenkin vallitsi kuolemanpelko ja ulkonaliikkumiskielto. Sellaisista sosiaalisten kontaktien verkostoista ja määristä, joissa laumasuoja käytännössä testattaisiin, oltiin niin kaukana kuin mahdollista.
Pohdin omassa blogissani esittämääsi näin https://blogit.apu.fi/pimeydenprofessori/laumasuoja-vai-yksilonsuoja-ruton-ja-koleran-valissa/. Idässä moni asia on eri lailla ja se pitää meilläkin hyväksyä. Olisi kiinnostavaa kuulla, mitä ”tukahduttaa” pidemmällä juoksulla tartuntamäärinä tarkoittaa, muutenkin ilmaistuna kuin ”mahdollisimman vähän” koska sanaan mahdollisimman liittyy niin monta muuta tekijää kuin epidemiologia.
Tämä ’Itä’ on vähintään yhtä heterogeeninen alue kuin ’Länsi’. Koronaepidemian tehokkaimmin tukahduttaneeseen ’Itään’ kuuluvat Kiinan ja Etelä-Korean lisäksi mm. Australia ja Uusi Seelanti sekä Intian eteläisin osavaltio, Kerala. Niihin kuuluu vasemmisto- ja oikeistovetoisia, rikkaita ja köyhiä, liberaaleja demokratioita ja autoritatiivisia diktatuureja. Ne edustavat sekä kaikkia maailman valtauskontoja että valtionateismia. Yhteistä kulttuuritaustaa niillä on vähemmän kuin koronan torjunnassa epäonnistuneilla Italialla, Espanjalla, Englannilla, Ruotsilla, USA:lla, Venäjällä ja Brasilialla. Edellistä ryhmää yhdistää epidemian ennakoiva ja tavoitteellinen tukahduttaminen vuosisatoja testatuilla ja WHO:n suosittelemilla yhteisöllisillä menetelmillä, jälkimmäisiä taas yhteiskunnan fatalistinen alistuminen epidemian väistämättöminä pidettyihin seurauksiin ja jälkien korjaamiseen yksilötason sairaanhoidolla.
Epidemia tukahtuu silloin kun yksi sairastunut tartuttaa keskimäärin vähemmän kuin yhden terveen, R0<1,0, mitä pienempi R0, sitä nopeammin. Vaihtoehdot ovat joko taudille immuunien terveiden osuuden (i) kohoaminen sairastamisen tai (ii) nostaminen rokottamisen kautta riittävän korkeaksi, tai sosiaalisten kontaktien (iii) väheneminen tai (iv) vähentäminen niin alas, että yksi tartunnan kantaja ei ehdi taudin tarttuvan vaiheen aikana keskimäärin tartuttaa edes yhtä tervettä. Koska kyseessä on tilastollinen tapahtuma, viimeisen tartunnan estäminen on käytännössä mahdotonta. Se on tiettävästi onnistunut vain isorokon osalta ja vain rokottamalla, ja siihen kului 200 v.
Myös tukahduttamalla viimeisten tartuntojen globaali estäminen on mahdotonta. Tämä koskee erityisesti koronaviruksia, joilla on ihmisen lisäksi muitakin isäntiä. Silti me olemme suurimmassa osassa maailmaa voittaneet isorokon jälkeen suurimmat tappajat kuten keuhkoruton, koleran, kupan, lavantaudin, tuberkuloosin, ja viime aikojen vaarallisimmat epidemiauhkat, SARS, MERS, Ebola ja Zika nimenomaan tukahduttamnalla. Yhteenkään näistä sairauksista ei ole rokotetta eikä luotettavaa lääkettä, yhdenkään aiheuttajaa ole lopullisesti hävitetty ja jokainen niistä saattaa puhjeta uudestaan jossakin päin maailmaa ja rantautua myös meille Suomeen [kuten keskim. 30 antibioottiresistenttiä tuberkuloositapausta/v.]. Mitä siis tarkoittaa, että ne on tukahdutettu?
(I) Kansanterveysviranomaiset seuraavat WHO:n ja kansainvälisten kontaktiensa kautta niiden esiintymistä ja muuntumista maailmanlaajuisesti, antavat tarvittaessa rokotuskehotuksia ja varoituksia riskimaihin matkustaville, sekä reagoivat tarvittaessa ennakolta ja riittävästi Suomeen kohdistuviin uhkiin.
(II) Kaikkiin Suomeen tuleviin ja Suomessa ilmeneviin tautitapauksiin reagoidaan nopeasti, sairastuneet eristetään, heidän kontaktinsa jäljitetään, testataan ja tarvittaessa myös eristetään, ja sairastuneet hoidetaan terveeksi ennen kuin he voivat palata muiden ihmisten keskelle.
(III) Kansalaiset luottavat edellä kuvattuun järjestelmään, sen toimivuuteen ja tehokkuuteen myös tulevina vuosina, joten näiden sairauksien uhka ei vaikuta heidän jokapäiväiseen elämäänsä.
Sikäli kun edeltävät ehdot täyttyvät, tauti voidaan katsoa tukahdutetuksi, ja normaalia elämää koskevat rajoitukset minimoida/poistaa. Covid-sairauden osalta Suomessa riiittävä luottamus edellyttäisi, että uusia tautitapauksia ilmaantuisi enintään satunnaisesti, ja mahdolliset tautiryppäät saataisiin jäljitetyksi ja eristetyksi 24-48 tunnin kuluessa. Covid sairauden tukahduttaminen Suomessa on juurin nyt mahdollisuuteen tarttuvan käden ulottuvilla. Covid-sairauden tukahduttaminen Suomessa on juurin nyt mahdollisuuteen tarttuvan käden ulottuvilla. Niin kauan kuin tautia ei ole naapurimaissamme ja Schengen-alueella em. kriteerien mukaisesti tukahdutettu, matkustajia niistä Suomeen jouduttaisiin kuitenkin rajoittamaan ja valvomaan – kuten nyt tehdäänkin.
Epidemiologinen mallintaminen on mahtava työkalu, jolla mm. voidaan ennakoida miten epidemia leviää väestössä JOS sairauden ja sen tarttuvuuden ominaisuuksille oletetaan/tunnetaan lähtöarvot a, b, c,… ja jos sen leviämistä hallitaan skenaarioiden A, B, C mukaisesti. Uuden epidemian kohdalla epidemiologia ei kuitenkaan kerro, mitkä ovat a, b, c:n oikeat numeroarvot. Se ei myöskään anna ennustetta skenaariolle D, jota mallintaja ei syystä tai toisesta pidä mahdollisena. THL:n käyttämä laskentamalli on kehitetty influenssaepidemian mallintamiseen, eikä siinä oltu ainakaan toukokuun alkuun mennessä käytetty tutkimuksen covid-epidemialle tuottamia numeroarvoja. Se ei myöskään anna ennustetta skenaariolle D, jossa kerran tukahdutettua epidemiaa pidetään aktiivisesti tukahdutettuna ilma päättymisaikaa – kuten meillä on alussa luettelemani yhdeksän tarttuvan taudin kohdalla tehty, parhaimmillaan jo 100 vuoden ajan.
Seuraava linkki sisältää journalistisen kuvauksen covid-epidemian tukahduttamisen käytännöstä Intian eteläisimmässä osavaltiossa, 33 miljoonan asukkaan Keralassa. Covid saapui sinne Italiasta 29.2.2020, ja 20.5. mennessä tähän tautiin oli kuollut siellä 4 ihmistä. Huomio kiinnittyy ennen kaikkea proaktiiviseen [siis ei reaktiiviseen], tavoitteelliseen, päättäväiseen ja riittävästi resurssoituun toimintaan.
https://www.technologyreview.com/2020/04/13/999313/kerala-fight-covid-19-india-coronavirus/
Kuten hyvin kuvaat, tarvitaan ensin iso asennemuutos yksilönsuojan ja yhteiskunnan suojan välillä. Testiin pitää päästä nopeasti jopa nimettömänä (?) sekä kantajalle pitää antaa kaikki henkinen ja tekninen tuki estää leviäminen. Tartuntapaikkoja / -tilanteita pitää jäljittää, jotta siinäkin pystytään täsmätoimiin rajoittamatta arkea liikaa. Jäljelle jää silti kysymys: jos tauti riehuu aivan lähellämme länsimaissa, miten toimia – ja kauanko kestää, että Amerikat ja Afrikka saavat tilanteen haltuun?
Jos tauti siis riehuu aivan lähellämme länsi- [tai itä]maissa? Ihan yksioikoisesti tähän ei voi vastata.
Aloitan Martin Scheininin syvällisesti pohditusta artikkelista [https://www.eroonkoronasta.fi/koronaepidemian-tukahduttaminen-on-ihmisoikeusasia/, 22.5.2020], jolla antaa tukensa tukahduttamisstrategialle ja perustelee sen nimenomaan ja perusoikeuksien näkökulmasta. Hän lainaa aluksi 57 tutkijan ja asiantuntijan vetoomuksesta, Koronaviruksen tukahduttaminen on mahdollista – ja se pitää tehdä nyt [https://www.eroonkoronasta.fi/, 7.5.2020] seuraavasti:
”Täsmällisesti suunnatut rajoitukset ja tarvittavat seuranta- ja valvontatoimet ovat taloudellisilta ja inhimillisiltä kustannuksiltaan huomattavasti pienemmät kuin muut strategiat.”
”Kun koronavirus on onnistuneesti tukahdutettu ja kun noudatamme varovaisuutta, voimme palata lähes normaaliin arkeen. Kun aktiivisten tartuntojen määrä on painettu lähelle nollaa, normaaliin kanssakäymiseen liittyvä tartuntariski on minimaalinen.”
”Epidemian tukahduttanut yhteiskunta on huomattavasti vapaampi ja vauraampi kuin sellainen maa, jossa virus on jatkuvasti läsnä nykyiseen tapaan. Tukahduttaminen on paitsi varovaisuusperiaatteen mukaista, myös ainoa eettisesti kestävä vaihtoehto. Lääkärietiikan ja ihmisoikeuksien valossa on estettävä kuolemia, ei vain hidastettava niitä.”
Lainaan vielä Scheininin käsittelemästä neljästä numeroidusta arvovalinnasta neljännen.
Arvovalinta 4. Kun eri ihmisoikeudet näyttävät edellyttävän erilaisia ratkaisuja eikä kaikkia niistä voida samanaikaisesti toteuttaa, etusija tulee antaa sille oikeudelle, jonka ydinalueelle tilanne sijoittuu, suhteessa muiden ihmisoikeuksien niin sanottuihin lievealueisiin. Koronavirusepidemian torjunnassa oikeus elämään saa erityisen korostetun aseman tämän periaatteen sovellutuksena, ja vaatii kaikissa yhteyksissä erityisen huolellisen tarkastelun osana toimenpidevaihtoehtojen valintaa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että vain mainitsemalla oikeus elämään voitaisiin sivuuttaa kaikkiin muihin ihmisoikeuksiin liittyvä arviointi.
Olen täsmälleen samaa mieltä edellä esitetyn kanssa. Epidemia voidaan ja se pitää tukahduttaa. Lääkärinetiikan mukaan kuolemia on estettävä, ei hidastettava. Ratkaisuja valittaessa etusija on annettava oikeudelle elämään, mikä ei kuitenkaan oikeuta sivuuttamaan muita ihmisoikeuksia.
Suomen päättäjät voivat päättää ainoastaan Suomen aluetta ja väestöä koskevista toimista. Jos siis tauti todella riehuu rajojen takana aivan lähellämme, heidän on annettava päätöksissään etusija Suomessa asuvan väestön oikeuteen elämään. Naapurimaiden kansalaisten oikeus vapaasti matkustaa Suomeen ei voi mennä tämän oikeuden edelle. Ääritilanteessa tämä voisi tarkoittaa rajan kategorista sulkemista, todennäköisemmässä tilanteessa rajan yli Suomeen saapuvan määräämistä karanteeniin kunnes on voitu varmistaa, että hän ei (enää) ole tartuntariski.
Yksi tartunnan kantaja voi yhden illan aikana varomattomuuttaan tai tietämättään sairastuttaa esim. 161 lähimmäistään [https://www.businessinsider.com/south-korea-contact-tracing-helped-control-nightclub-outbreak-2020-5?r=US&IR=T], joista tilastollisesti kymmenen sairastuu vakavasti ja 1..2 menettää henkensä. Uusien tautitapausten ja kuolemien lisäksi yksi tällainen tautiryväs saattaa taudin jo tukahduttaneessa ympäristössä myös leikata useiden viikkojen ajaksi tuhansien kansalaisten oikeuden vapaaseen liikkumiseen, koulunkäyntiin, ammatin harjoittamiseen, jne., ts. aiheuttaa myös valtavan taloudellisen vahingon.
Amerikat ja Afrikka: Käsitykseni on että ne eivät kokonaisuudessaan saa tilannetta haltuun ennen kuin rokotus on saatu käyttöön ja riittävä osuus niiden väestöistä on rokotettu. Poikkeuksia saattaa silti ilmaantua. Keski- ja Etelä-Amerikassa erityisesti Kuuban, Uruguayn ja Paraguayn sekä Pohjois-Afrikassa Marokon ja Tunisian covid sairastuneiden ja kuolleiden määrät näyttävät ainakin tilastojen mukaan ja ainakin toistaiseksi varsin alhaisilta. Kaikissa näissä maissa testauksia on tehty suhteessa sairastuneisiin yhtä paljon tai enemmän kuin parhaissa Euroopan maissa.
Kiitos Matti. Esittämiäsi väitteitä on vaikea kumota. Kokeilin mallitta hus-alueen epidemiaa. Itse olen tehnyt malleja, jotka perustuvat fysiikan ja kemian perusteisiin. Korona-mallin innostus tuli Hesarin mallitusjutusta, jossa oli mm. THL:n esittämiä taustoja ja parametrien arvoja. Hesarissa esitetyillä arvoilla epidemia kulki vääjäämättä läpi uudenmaan, kunnes immuniteetti hidasti epidemian kulun. Kun mallin parametrien arvoja viilattiin, jotta se kuvaisi hus-alueen vuode- ja tehopotilaiden määrän kehitystä ja heijastaisi myös kuolleiden määrää, tulos oli yllättävä. Kun epidemia oli ohi oli mallin mukainen immuniteetti 1,2%. Tilastollisilla ja ei-selkeisiin luonnonlakeihin ja monia parametrejä sisältävillä malleilla voi helpostikin kuvata muutaman koepisteen, ilman että parametreillä olisi todellista relevanssia, joten immuniteettitulokseen ei kannata kovasti tuijotella. Ajattelin kuitenkin kertoa.
Kiitoksia vielä jutuista.
Kiitos itsellesi, Juhani.
Mekanistisiin (deterministisiin) epidemiologisiin malleihin ei sisälly sellaista ymmärrystä tai tietoa, jota mallin tekijä ei ole siihen kirjoittanut [konstruktio] tai syöttänyt [riippumattomien muuttujien arvot]. Syötetyt muuttujat voivat saada sekä annettuja numeroarvoja [tartuntakuolleisuus (IFR) nykyeurooppalaisessa väestössä, perusuusiutumisluku (R0) sosiaalisessa lähtötilanteessa – molempiin sisältyy sekä epätarkkuutta että hajontaa, ym.], että tutkijan pakottamia numeroarvoja [sosiaalisten kontaktien vähentäminen (lockdown), viruksen transmission heikentäminen (maskipakko), rokottaminen, ym.]. Koska malli on ihmisen tekemä, on ihmisen myös kyettävä ymmärtämään ja selittämään tai korjaamaan sen mahdolliset odottamattomat tulokset ennen kuin mallia voi käyttää entä-jos-analyyseihin ja päätöksenteon tueksi.
Empiirisiin (tilastollisiin, probabilistisiin) malleihin syötettyyn kentältä mitattuun dataan sisältyy kuitenkin myös sellaista, aiemmin tuntematonta tietoa muuttujien keskinäisistä riippuvuuksista (r2, β, ym.), jonka vasta malli paljastaa ja auttaa ymmärtämään. Covid epidemian osalta empiiristä dataa epidemian kulkuun sen alkamisesta luonnolliseen hiipumiseen saakka, sairastamisen tuottaman immuniteetin laadusta ja kestosta tai epidemian mahdollisesta toisesta ym. aallosta ei ole, joten näiden seikkojen empiirinen mallintaminen ei ole toistaiseksi mahdollista. Muuta numerotietoa covid epidemiasta on kuitenkin kertynyt jo runsaasti ja niistä on empiiristen mallien avulla selvitetty mm. covid tartuntakuolleisuuden ikä- ja sukupuolijakauma sekä riippuvuus taustasairauksista, hydroksiklorokiinin haitallisuus covid-sairauden ehkäisyssä ja hoidossa, sekä paljon muuta.
Kun mallissa on riittävän monta vapaasti säädettävää muuttujaa, se saadaan näitä viilaamalla vastaamaan minkälaista datapisteiden joukkoa tahansa. Häntä heiluttaa koiraa. Olennaista on tulosten ja niistä tehtävien johtopäätösten loogisuus ja uskottavuus, ei niiden haluttavuus.
Uudellamaalla, Suomessa ja jokseenkin kaikkialla Euroopassa covid-epidemiaa on hillitty nimenomaan pakotettujen muuttujien kautta. Niitä on poliittisina reaktioina epidemian vaiheisiin asetettu, lisätty, vähennetty, muutettu ja poistettu. Nimenomaan nämä valinnat ovat tuottaneet kymmen- ja satakertaiset kuolleisuuserot esim. Suomen ja Ruotsin, Etelä-Korean ja Belgian välillä. Viruksista tai sairaanhoidosta ne eivät johdu. Epidemia voi hiipua laumaimmuniteettiin (mikä lienee tapahtunut vain muutamalla pienellä paikkakunnalla), mutta riippumattomia muuttujia pakottamalla se voidaan tukahduttaa väestön immuniteetista riippumatta (Taiwan, Kerala, Uusi Seelanti, ym). Väestön immuniteettitasolla 1,2% yksi 80:sta tartunnan levittäjän kohtaamasta ihmisestä on sairaudelle immuuni. Ei ole uskottavaa, että tämä voisi olennaisesti vaikuttaa epidemian leviämiseen.
Aivan kuten Aittamaa kommenttinsa lopussa kirjoittaa: ”Tilastollisilla ja ei-selkeisiin luonnonlakeihin ja monia parametrejä sisältävillä malleilla voi helpostikin kuvata muutaman koepisteen, ilman että parametreillä olisi todellista relevanssia, joten immuniteettitulokseen ei kannata kovasti tuijotella.”